Ruokakaupassa kilpailu on kovaa ja aseina ovat myös arvot. Viimeksi otsikoihin on noussut S-ryhmä, joka on ottanut käyttöön myöhäisillan alennuksen. Tällöin kaupan viimeisillä aukiolotunneilla tuotteita myydään jopa 60 prosentin alennuksella. Tavoitteena on pienentää hävikkiä.
Luonnollisesti kyse on liiketoiminnasta, siitä, että kaupalle hävikki on rahan heittämistä roskiin, ja siksi hävikkiä halutaan pienentää vaikka isommallakin alennuksella. Vaikka rahaa ei mietittäisikään, on kyseessä tärkeä asia: itseisarvon ja tavoitteen pitäisi olla se, että ruokaa ei heitetä pois niin kaupoista, kodeista kuin laitoksistakaan.
Varsinainen yllätys ei ole, että asia puhuttaa myös toisessa isossa eli K-ryhmässä. Viime viikolla tulleen tiedotteen mukaan ryhmän tavoitteena on pienentää K-ryhmässä ruokahävikkiä jopa kymmenen prosenttia vuoteen 2020 mennessä.
Kauppa on kauppaa, mutta jotain kaupparyhmien ajatuksista voi ottaa omakseenkin ja soveltaa kotikäytössä, esimerkiksi K-ryhmän tiedotteesta sen huomion, että ennusteperäinen tilausjärjestelmä ehkäisee hävikkiä. Kotitaloudessa samaa voisi sanoa suunnitelmallisuudeksi. S-ryhmän menetelmä taas opettaa esimerkiksi sen, että tuotteet, joissa viimeinen käyttöpäivä pakkauksen mukaan on lähestymässä, voivat olla käypäinen ostos. Päivämääriinkään ei tarvitse suhtautua kuin lakitekstiin. Pieni ripaus vanhanaikaisia kotitaloustaitoja voi tehdä ihmeitä kotitalouden hävikin pienentämisessä. Itsensä voi haastaa kysymään, onko jääkaapissa oltava aina kaikkea kaiken varalta.
Kyseessä on eettinen asia – Suomessa ruokaa on ylen määrin, mutta globaalissa maailmassa tuntuu ylimieliseltä ajatella, että sitä olisi varaa heittää pois. Kyseessä on myös ympäristökysymys: ongelma ei ole vain se, että sadat miljoonat kilot ruokaa roskiksessa työllistävät turhaan jätehuoltoa. Mitä vähemmän ruokaa menee roskiin, sen vähemmän sitä on pitänyt valmistaa ja kuljettaa.
Asiaa voi miettiä vaikka viikonloppuostoksilla: parhaillaan vietetään hävikkiviikkoa.
