Kylä voi jatkossa olla nykyistä merkittävämpi taloudellinen toimija ja tuottaa erilaisia palveluja. Raha voi liikkua, eikä nyt puhuta vain kyläyhdistyksen tulonhankinnasta.
Tätä mieltä on Suomen kylätoiminta ry:n liiketoiminta-asiamies Juha Kuisma, joka puhui kouralliselle salolaisia Muurlassa viime viikolla.
Kylien mahdollisuuksien puolesta puhuu se, että julkinen raha ei riitä kaikkeen.
– Yhteiskuntaan on syntymässä hyvinvointivaje. Sen täyttävät kylän liiketoimintayritykset, kolmas sektori tai kaupalliset yritykset.
Kuisma puhuu bisneskeisseistä. Merkittävää liiketoimintaa on parhaillaan noin kymmenessä prosentissa kylistä, yhteensä näitä ”keissejä” on siis käynnissä noin 300. Yleisimpiä ovat kylätalot ja vesihuolto-osuuskunnat.
Juha Kuisma toteaa, että yksi suuri koulujen lakkautusaalto on vielä Suomessa tuloillaan.
Koulu on monesti kylän keskipiste ja silmäterä ja lakkautuksen uhkakin nostaa ihmiset takajaloilleen. Yksi esimerkki koulun säilyttämisestä tulee Pohjanmaalta, missä yhden katon alle koottiin muun muassa eskarit ja päiväkoti ja kaksi ekaa luokkaa. Kolmannesta luokasta eteenpäin lapset kuljetettiin kouluun toisaalle. Palvelu säilyi, vaikka kompromisseja jouduttiin tekemään.
Kylä voi myös omistaa koulunsa.
– Kunta vain toimittaa opettajat. Kouluahan voidaan käydä vaikka kylätalossa, Kuisma muistuttaa.
