Skip to main content

”Kun leiriläiset lähtevät, tulee haikea olo”


Seurakunnan kesäkodilla tuli neljännesvuosisata täyteen

Lapset leikkivät pihalla ”norjalaista”. Sivusta joutuu seuraamaan kauan, ennen kuin tajuaa, mistä on kyse. Piirissä kunkin vuorollaan pitää koskettaa jalallaan edessä olevan jalkaa ja jättää oma jalka siihen paikkaan. Kosketetun pitää irrottaa kosketettu jalka ja siirtää se koskettamaan piirissä seuraavana olevan jalkaa. Tasapainon pettäminen merkitsee piiristä putoamista. Hauskaa näyttää olevan. Kaarina Virtanen viime viikolla suklaavahtoa nuorten leiriläisten iloksi.

Seurakunnan kesänviettopaikka Krailassa täytti juhannuksena 25 vuotta. Paikalla sijaitsi aikaisemmin toinen rakennus, joka ehti olla jonkin aikaa myös seurakunnan käytössä.
– Edeltävä rakennus oli pensionaatti, joka oli tehty vain kesäkäyttöä varten, tietää kappalainen Jukka Pukkila.
Pukkila oli mukana jo edellisessä pestissään Perniön seurakunnassa uuden leirikeskuksen suunnittelutoimikunnassa. Hänen käden jälkensä näkyy mm. saunan kiukaan paikan suunnittelussa.
– Saunassa löylyt yltävät lattiatasolle saakka, mikä ei ole itsestään selvyys.
Vieraskirjassa kerrotaan, miten leiriä pidettiin ensimmäisen kerran vuoden 1985 juhannuksen tienoilla vielä keskeneräisessä talossa.

Maukkaat leiriateriat on valmistunut jo viitisentoista vuotta Kaarina Virtanen apulaisineen. Viikko sitten keittiössä valmistui lounaaksi perunamuusia ja nakkikastiketta. Jälkiruoaksi oli suklaavaahtoa.
– Lihapullat on yksi nuorten ehdoton suosikki. Huomenna on broileripastaa, sekin maistuu hyvin, tietää Virtanen.

Lue juttu kokonaisuudessaan uusimmasta Perniönseudun Lehdestä.

Jaa artikkeli: