Mariia Polivanchuk tuli Perniönseudun Lehden lukijoille tutuksi kesällä 2023, kun hän piti kahvilaa Lainamakasiinissa.
Kolme vuotta kestänyt sota Ukrainassa ei ole turruttanut Mariia Polivanchukia. Hän lukee edelleen jatkuvasti uutisia siitä, miten Venäjän hyökkäyssota kotimaassa etenee, mitä rintamalla tapahtuu ja mitä on ehkä odotettavissa.
–Sitä ei voi jättää huomiotta, etenkin kun perhe ja ystäviä on Ukrainassa.
Mariia Polivanchuk ei ole lehdessä ensimmäistä kertaa. Ensimmäinen kosketus toimituksen ja sodan alta Suomeen saapuneen naisen kesken oli jälkikäteen katsottuna jopa hellyttävä. Ravintola-alan ammattilainen oli lupautunut pitämään kesällä 2023 kahvilaa Perniön lainamakasiinissa. Juttu tehtiin, vaikka yhteistä kieltä ei vielä montaa sanaa ollut.
Sittemmin nainen on jatkanut alansa töitä ja opintojakin ja kielitaitokin on karttunut.
Keväällä 2022 Ukrainasta lähdettiin sodan jaloista karkuun massoittain: YK:n pakolaisjärjestön mukaan yli kuusi miljoonaa ihmistä hakee turvapaikkaa kotimaansa ulkopuolelta ja yli kolme miljoonaa ukrainalaista on joutunut pakkosiirtolaiseksi kotimaassaan. Tämä näkyi myös Perniössä kolme vuotta sitten: tulijoita oli ja heitä autettiin niin aineellisesti kuin rahallisesti. Moni on sittemmin saanut asuinpaikan muualta Suomesta.
Mariia Polivanchuk kuuluu jääneiden joukkoon. Hän sanoo seuraavansa uutisia paitsi jatkuvasti, myös huolissaan.
–Pommitukset jatkuvat joka päivä, kun ilmahälytyksiä on usein eikä koskaan tiedä, minne seuraava raketti iskee. Onko se Kharkiv, Zhytomyr, Lviv tai joku muu kaupunki.
Huoleen sekoittuu myös surua: myös Mariia Polivanchuk on menettänyt sodassa ystäviään, luokkatovereitaan ja naapureitaan.
Kaiken takana elää hento toivo ja usko voittoonkin, mutta mikä vain ei käy.
–Mielipiteeni on sama kuin useimmilla tietoisilla kansalaisilla. Kaikki Ukrainan alueet täytyy palauttaa Ukrainan hallintaan. Suvereniteetti ja alueellinen kosketus ovat niitä keskeisiä asioista, joista taistelemme. Ukrainan täytyy olla mukana kaikissa neuvotteluissa, sillä kyseessä on meidän maamme ja meidän tulevaisuutemme, Mariia Polivanchuk sanoo.
