Keskustelutilaisuudessa ei tehty päätöksiä, mutta äänestettiin kyllä. Kaupunginvaltuutettu Janne Järvinen kehotti kädennostoon niitä läsnäolijoita, joille esitetty koulusuunnitelma ei ole mieleen.
–Tuntuu, että meitä ei ole kuultu aidosti ja että asia on jo päätetty, puuskahti Jenni Vainio torstai-iltana Perniössä alakoulun salissa.
Takana oli pari tuntia keskustelua Perniön koulukysymyksestä.
Yhtenäiskoulun yläkoulu ja lukio tarvitsevat uudet tilat ja tähän mennessä opetuslautakunta on linjannut niin, että molemmille rakennettaisiin uusi rakennus alakoulun läheisyyteen. Maanantaina hankesuunnitelman hyväksymistä käsittelee kaupunginhallitus. Torstain info- ja keskustelutilaisuudessa kaupungin aikeet herättivät yleisössä voittopuolisesti kritiikkiä.
–Jos tämä näin etenee, toivon että meitä osallistetaan suunnittelussa, sanoi Linnea Arimaa tilaisuuden päätyttyä.
Uudet tilat tarvitaan siksi, että yhteiskoulun molemmissa osissa on korjaustarpeita, matalassa eli uudemmassa osassa enemmän.
Alakoululta yläkoulu- ja lukiorakennuksille on nyt matkaa noin 300 metriä. Yhtenäiskoulun rehtori Juha Vuoristo totesi, että fyysinen välimatka osaltaan tekee johtamisesta työläämpää.
Yhteiset tilat tietävät myös sitä, että esimerkiksi luokanopettajilla voi olla myös aineenopetustunteja. Kyseessä on vetovoimatekijä siinä tapauksessa, että opettajalle ei muuten olisi tarjolla täyttä virkaa.
–Sitäkin on puhuttu, että yläkoululaiset muka jotenkin pilaisivat alakoulun väen. Näinkö meillä teineistä ajatellaan, Vuoristo sanoi.
Hän ihmetteli myös väitteitä siitä, että lukiolaisten pitäisi jotenkin erityisesti tsempata käytöstään alakoululaisten edessä. Vuoristo muistutti, että vaikka eri-ikäisten koulunpihat olisivatkin kaukana toisistaan, alakoululaiset tapaisivat ja kohtaisivat yläkoululaisia ja vanhempiakin opiskelijoita joka tapauksessa kylillä ennen ja jälkeen koulupäivän.
Yleisön puolelta puheet aloitti Kaisa Erjala, joka kysyi miksei uudemman osan tilalle rakenneta uutta ja vanhaa päätä korjata. Lisäksi askarrutti turvallisuus: Erjala oli selvittänyt, että koulusurmista valtaosa on tehty yläkoulussa, lukiossa tai ammattikoulussa.
Juha Vuoristo ja opetusjohtaja Inkeri Lahti totesivat, että turvallisuuden hallinta on joka tapauksessa ensisijaisen tärkeä asia. Vuoristo muistutti, että 500 oppilaan yhteismäärä ei vielä tee talosta isoa koulua.
Johannes Alaranta heitti keskusteluun ajatuksen: kun seurakuntatalokin on purku-uhan alla, voisivatko seurakunta ja kaupunki tehdä yhteistyötä.
Kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen totesi tuoreeltaan ajatuksen olevan mielenkiintoinen; seurakunta voisi olla esimerkiksi vuokralaisena kaupungilla – tosin sen pitäisi olla mukana jo suunnitteluvaiheessa. Pitkään pappina työskennellyt Alaranta totesi työssään havainneensa teinien olevan fiksua väkeä.
Keskustelutilaisuudessa nähtiin vakavia ilmeitä. Samassa rivissä istuivat vas. Sari Kyllönen, Heli Hintsanen, Linnea Arimaa, Juha-Pekka Arimaa ja Jenni Vainio.
Entä vanhat rakennukset?
Jukka Suomi kysyi yhteiskoulun vanhan osan kohtalosta ja sen säilyttämisen kuluista ja ihmetteli, miksei hankesuunnitelman vaihtoehtoa 2 eli vanhalle paikalle rakentamisesta ole puhuttu.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Simo Paassilta (sd) totesi, että rakennuksen vaihtoehtoja selvitellään, jos hankesuunnitelman vaihtoehto 1 etenee päätöksenteossa.
Linnea Arimaa totesi, että argumentit tässä vaiheessa eivät vakuuta.
–Miten näitä toimintoja ei voi toteuttaa vanhassa koulussa?
Arimaa totesi, että isompi koulu edellyttää lapselta sellaista itseohjautuvuutta, johon tämä ei ole valmis. Myös lapsivaikutusten arvioinnin teko herätti kritiikkiä: Arimaa kysyi, miksei esikoululaisilta ja alkuopetuksen oppilailta ole kysytty ikäkauden valmiuksien mukaisesti ja niin, että vanhemmat olisivat voineet heitä auttaa vastaamisessa. Arimaa kertoi perheen muuttaneen Helsingistä takaisin Perniöön juuri siksi, että lapset eivät joutuisi isoon kouluun.
Inkeri Lahti sanoi uskovansa, että oppimisrauha toteutuu uudessa, isossakin koulussa.
Opetuslautakuntaa viime kauden johtanut Marjaana Mänkäri (kesk) muistutti myös synergiaeduista kuten siitä, että sama keittiö palvelisi kaikkia. Ruokailu- ja oppimistilat olisivat alakoululle ja yläkoululle erikseen. Yleisöstä kuului vastalause, jossa muistutettiin, etteivät ravitsemuspalvelut liity opetukseen.
Yleisölle esiteltiin hyvin suurpiirteinen kartta uudisrakennuksen sijoittumisesta ja pihasta. Merja Mannonen oli yksi sitä kritisoineista:
–Missä ne pihat sitten ovat, onko kaikki ihan kasassa.
Simo Paassilta vastasi muillekin tarkempia suunnitelmia toivoneille, että niitä ei vielä ole olemassakaan: ensin pitäisi hyväksyä hankesuunnitelma eli se, mitä lähdetään rakentamaan – ja tämän jälkeen alkaa varsinainen suunnittelutyö, jossa linjataan esimerkiksi pihan toimintojen paikasta ja rakennuksen tiloista.
Jukka Mäntyala totesi, että projektiin on lähdetty hänestä kepoisen selvitystyön perusteella. Mäntyala viittasi Caverionin tekemään kuntoselvitykseen yhteiskoulun rakennuksista. Mäntyala totesi, että rakennukset ovat korjattavissa ja muistutti, että purkukin maksaa. Tekninen johtaja Teemu Virtanen muistutti, että jos vanhat koulut korjataan, tulee eteen myös kysymys väistötiloista.
Kalle Vainio tiesi, että nykyisessä alakoulussakin on jo rakennettu ilmanvaihtokanavia uusiksi ja heitti, että uusikaan rakennus ei ole aina varma. Jari Heikkinen arvioi, että koulussa oli torstai-iltanakin huono sisäilma. Vainioita askarrutti sekin, kestääkö savimaa toista isoa rakennusta. Entinen lukio samalla paikalla painui puutteellisen paalutuksen vuoksi pahoin. Teemu Virtanen vastasi, että asia otetaan toki suunnitteluvaiheessa huomioon.
Lapsille ja nuorille osoitetun kyselyn tuloksia.
Katihanna Heikkinen esitti laajaa osallistamista; oppilaiden ja vanhempien lisäksi tulisi kuulla esimerkiksi harrastusten vetäjiä. Heikkinen koki, että asiaa on tuotu torstainakin esiin hallinnon ja opettajien vinkkelistä, ei lasten.
Päätöksenteossa on väläytetty myös kirjaston ja nuorisotilankin sijoittamista uuden koulun yhteyteen. Heikkinen totesi, että palveluiden keskittämistä ei toivota vaan sitä, että ne ovat eri puolilla kylää.
Juha Vuoristo totesi, että tarkoitus ei ollut puhua hallinnon suulla, mutta hän muistutti sujuvan hallinnon ja sujuvan arjen ja sen käytänteiden koituvan myös lasten eduksi.
Anna-Kristiina Korhonen sai tilaisuuden lopulla vielä avata sitä, miten kaikki on toistaiseksi auki. Kaupunginhallitus ja -valtuusto voivat joko hyväksyä hankesuunnitelman sellaisenaan tai muuttaa sitä, hylätä sen tai palauttaa sen valmisteluun ja antaa ohjeet siitä, mihin suuntaan hanketta on vietävä. Jos hankesuunnitelma hylätään, on mahdollista myös se, että koulun suhteen aloitetaan uudelleen nollasta.
Heli Hintsanen kuului tilaisuuden jälkeen vähemmän vaikuttuneisiin vanhempiin. Hän koki, että asia on jo päätetty.
