Skip to main content

Kortilla kiskoille

Tervepä terve. Toimituksen lounaiskulman ennuste pyhiksi laaditaan seuraavaksi.
***
Valkeaa joulua povaavat, ja jouluna jos koska lumi  on paikallaan. Silloin ei ole tarpeen lähteä joka aamu ulos ja jos on, päälle voi vetää jotain kerrassaan  kylmän- ja vedenkestävää.

Lumihan on sosiaalinen raja-aita. Aidan toisella puolella ovat ne, joilla on vapaus keskittyä kivoihin asioihin talven ajan. Tämän ryhmän tuntee siitä, että se lumen tullessa hihkuu pääsevänsä hiihtämään.

Sitten on toinen joukko, jonka pitäisi lähteä joka aamu liikkeelle ja elää aikataulutettua arkea. Tämä tietää joka-aamuista auton kaivamista hangesta, liukastelua, ahdistusta ja lopulta pääosaa Kaurismäen elokuvassa, kun ainoa mihin riittää tarmoa, on yhteen pisteeseen tuijotus lasittunein silmin ja lyhyet lauseet.

Kaupunkikelpoisten vaatteiden ja aikataulujen sovittaminen  lumeen on se tuhannen taalan kysymys.   Lapsille ja niille, joiden toimeentulo on lumesta kiinni, mokomaa hiven suotakoon.

Mutta kansanterveyspuoli asiassa kiinnostaa.  

Jokainenhan tietää, että ensimmäisen pyry-yön jälkeen autoa puhdistaessa takintaskut täyttyvät lumella ja kengät kastuvat.  Vaikka kopistaisi, osa lumesta on autossa ja vaatteet märkinä  joulukuusta vappuun.  

Kun tätä homeoireilua nyt on, niin mikä on osuus puoli vuotta likomärkinä olevilla autoilla ja sieniä kasvavilla tamineilla.    
Sanoisin, että tutkikaa joku valkotakkinen tämäkin, mutta eihän tuolla pyryssä muita näykään.
***
Jouluhan on myös väkivaltarötösten aikaa. 

Perhepiirin sijaan minä syyttäisin sitä partaniekkaa, jonka alibikin on häilyvä, kun kaveri kerran  piipahtaa useimmissa asunnoissa aattona.  
Jo vanhassa laulussakin sitä paitsi varoitellaan, että joulupukki puukon sai.
***
Tietysti joskus voi valita, kuten viikonloppuna Helsingissä käydessä.   Pyryssä ajelemiseen tuli kiintiö täyteen, joten Turusta junaan ja kohti itää. 

Nämähän ovat muotia, aineettomat lahjat nykyään, kuten vaikka lahjakortti hierontaan.
Mieleen tuli, että miksei jollekin voisi ostaa lahjaksi myös lahjakortin junaan, jos tietää että tällä on menoa mutta liian vähän rutiinia ajamiseen tai mitta täynnä autossa istumista. Junailu huonossa kelissä vastaa hyvinkin pientä hermolomaa.

Rahamiesten hommaahan junailu on, jos autoon vertaa.  Ainakin, jos auto on näitä  bensapihejä nykykärryjä, joissa on muovia ja mukavuutta kuin hammaslääkärin tuolissa. 

Helsingissä pidetään tiemmä Turun linnaa muuten hyvänä paikkana ensi vuoden itsenäisyyspäivän juhlille, mutta pitkä matka on miinussarakkeessa.

Ei hätää, katsoin kellosta aikaa sekä Helsinkiin mennessä että sieltä tullessa.  Matka oli ihan yhtä pitkä molempiin suuntiin, tarkalleen ottaen sen verran että ehti lukea uuden Tapio Rautavaara-elämäkerran melkein kokonaan.

Jos ei lahjakortti pukin konttiin  käy päinsä, niin miten olisi kirjastokortti.
***
Hyvää joulua.
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi

Jaa artikkeli: