Kiskonjoen lohikantoja tuetaan tänä vuonna istutuksin, mutta kalanpoikasten sijaan istutetaan jokeen mätiä. Viime viikolla istutettiin jokeen kaksi litraa lohenmätiä biohajoavissa rasioissa.
–Kaksi litraa on noin 15 000 kappaletta mätimunia. Saimme ne vielä hyviin soraikkopaikkoihin. Siellä on kuoriutumisen jälkeen poikasille hyviä paikkoja lymyillä, summaa vesiasiantuntia Jussi Aaltonen Valoniasta.
Istutukset ovat Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalveluiden rahoittama hanke, Valonia vastaa käytännön toteutuksesta.
Istutuspaikat olivat Kiskon Kirkkojärven yläpuolella. Näin kalanpoikasilla on aluksi käytössään kaikki Kosken voimalaitoksen yläpuoliset joet.
–Ajatuksena on, että neljän-viiden vuoden päästä olisi voimalan kohdalla kalatie jo valmis, kun lohet ovat palaamassa merivaellukseltaan, Aaltonen sanoo.
Viime viikon istutuksista poikaset kuoriutuvat noin kuukauden päästä. Noin parin vuoden päästä kalat lähtevät vaeltamaan, oli kalatie valmis tai ei.
–Sellaista vaihtoehtoa ei ole, että kalat jäisivät jokeen, niin kova vaellusvietti niillä o, Aaltonen kuvailee.
.Kohti merta kalat pääsevät nytkin, paluu pysähtyy viimeistään Kosken voimalaitokseen.
Istutusten tavoitteena on Kiskonjoen lohikannan tukeminen; joessa on Varsinais-Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen luontainen lohikanta.
–Voi sanoa, että Kiskonjoki on Varsinais-Suomen ainoa lohijoki, Aaltonen kehaisee.
Muutakin vaelluskalaa, siikaa ja taimenta, joessa kulkee. Myöhemmin keväällä jokeen todennäköisesti istutetaan myös vaelluspoikasia.
