Salossa tuloillaan olevat lomautukset ovat herättäneet keskustelua, kysymyksiä ja närää.
Käytännön järjestelyjä sorvataan kiireellä kuntoon parhaillaan muun muassa kouluissa ja neuvoloissa: lomautusten ajankohta eli syysloman jälkeinen aika tulee vastaan yllättävän pian.
Kirjoituspöydän takaa katsoen lomautukset voivat vaikuttaa – jos eivät helpolta niin ainakin varmalta tavalta haalia kasaan säästöjä. Sivusta seuraten varmuuskin tekee mieli kyseenalaistaa. Syntyykö nettosäästöjä, jos toimintoja ajetaan toisaalta hetkeksi alas ja toisaalla tehdään vähän enemmän, kuten vaikkapa keittiöissä.
Iso osa kaupungin toiminnoista on joka tapauksessa sellaisia joita on hoidettava pakosta seitsemänä tai ainakin viitenä päivänä viikossa. Valtava määrä työpanosta menee lomautusten järjestelyjen suunnitteluun ja vastaavasti niiden jälkeen suman purkuun esimerkiksi terveydenhoidon puolella. Kauaskantoisempia vaikutuksia voi ennustella niitäkin. Varmaa on, että esimerkiksi koulussa osalla oppilaista on vaara pudota kunnolla kelkasta ja tätä asiaa voidaan joutua kirimään kiinni kauan.
Nähtäväksi jää, miten aluehallintovirasto Salon aikeisiin suhtautuu. Lomautusten kärki tuntuu kohdistuvan kiusallisen paljon lapsiin ja lapsiperheisiin.
Hyvä kisamenestys
Suomen menestys parhaillaan käynnissä olevissa paralympialaisissa on mainiota. Yksistään maanantain saavutukselle – neljälle mitalille – on nostettava hattua.
Taannoin päättyneissä olympialaisissa mitalitavoite oli sitä vastoin vaatimattoman puoleinen ja menestys on tullut viime aikoina muualta kuin perinteisistä lajeista: olympiakisoissa isoin iloinen yllätys oli viides sija taekwondossa ja vaikkapa salibandyn maajoukkueella on jo kaksi maailmanmestaruutta plakkarissaan.
Jos vuosia tahkottuihin lajeihin ei löydy tekijöitä, pitää keskittyä suosiolla uusiin ja vaikka pyrkiä määrätietoisesti olemaan paras maa vammaisurheilussa. Viime mainitun suhteen ollaan jo hyvässä alussa.
