Maaseudun elinvoimaisuus on vuodesta toiseen esiin nouseva aihe, johon ei ole yksiselitteistä vastausta. Vastauksissa tietysti puolletaan palveluita, kuten sosiaali- ja terveyspalveluita, mutta yhtä tärkeä palvelu on joukkoliikenne.
Maalle muuttavan on pohdittava tarkoin elämänmuutoksen myötä sitä, miten maalla pääsee liikkumaan paikasta toiseen ja miten asiat tulee hoidettua. Netti on tietysti monessa tapauksessa helpottanut etätyöskentelyä ja asioiden hoitoa, mutta vielä toistaiseksi suurimman osan ihmisistä pitää hoitaa kauppa-asiansa itse henkilökohtaisesti, vaikka kauppakassipalvelut ovatkin yleistyneet. Hyvien joukkoliikenneyhteyksien alueella ruokaostokset hoituvat parhaassa tapauksessa joukkoliikenteen avulla, mutta pitkien matkojen Salossa se ei ole yksinkertaista.
Jotta joukkoliikenne olisi kaikilla tavoin mielekästä käyttäjille, pitäisi vuorovälien olla tarpeeksi tiheitä ja matkan pysäkille riittävän lyhyt. Käytännössä parasta olisi, jos omalta kotioveltaan voisi kulkea suoraan haluamansa palvelun ovelle ja takaisin. Tähän joukkoliikenne ei vielä pysty, sillä ainakin raha on yksi ongelma. Hyperloopin kaltaiseen utopistiseen liikkumisen muotoon ei kannata vielä tukeutua, mutta kenties kutsupohjaisuuden lisäämisestä löytyy vastaus ainakin Salon joukkoliikenteen Paikun käyttäjämäärien kasvattamiseen.
Koska joukkoliikenne vaatii toimiakseen myös joukkoja, tulisi uusien päättäjienkin pohtia nyt tarkoin joukkoliikenteen järjestämistä. Hyötyjen ja haittojen välillä tasapainoilu on äärimmäisen hankalaa. Kaikin tavoin toimiva ja massat tavoittava joukkoliikenne on sekä vetovoimatekijä että taloudellinen kustannus.