Marjoja kasvaa vuosittain noin parikymmentä ämpärillistä eli 100 kg jokaista suomalaista kohden. Tämä tekee yli 500 miljoonaa kiloa.
Suosituimpia ovat puolukka ja mustikka, joista vain 3–10 % kerätään talteen. Marjoja kerätään 16 miljoonaa kiloa teollisuudelle ja noin 9 miljoonaa kiloa vientituotteiksi. Vientiarvo on 30 miljoonaa, mutta se voisi olla paljon enemmänkin, mikäli kaikki kerättäisiin talteen.
Mikäli marjojen arvon laskee vientihinnan mukaan, miljoona kiloa maksaisi noin 3,3 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa, että metsiemme marjojen potentiaali on 1,6 miljardia euroa.
Sieniä löytyy metsistä vielä enemmän, noin miljardi kiloa. Näistä kotitalouksiin ja kauppoihin kerätään yhteensä reilu 10 miljoonaa kiloa. Sieniä jää metsään vielä enemmän kuin marjoja.
Kaikkineen luonnontuotteiden markkinoiden kokonaisliikevaihto on noin 200 miljoonaa euroa. Voimme varovaisesti olettaa, että liikevaihto voisi olla lähemmäs 15 miljardia euroa vuodessa, mikäli kaikki tuotteet kerättäisiin talteen.
Tämä 200 miljoonan euron bisnes työllistää jo nyt arviolta 2200 työntekijää. Tämän määrän saisi helposti tuplattua tai kolminkertaistettua. Mikäli meillä ei olisi jokamiehenoikeuksia, olisiko marjat jo valjastettu tiettyjen yritysten myyntiartikkeleiksi?
Tässä vaiheessa kiitos kuuluu niille, jotka jaksavat viettää kesäpäivänsä luonnossa selkä kumarassa. Laji ei ole helppo, mutta kyllä siinäkin mestariksi kehittyy.
Yllä olevat luvut ovat kaupallisesta näkökulmasta laskettuja. Yhtä tärkeää on kerätä marjoja itselle ja koko suvulle.
Kiitos jokamiehenoikeuden, voimme opettaa jälkikasvulle omavaraistaloutta edes sen yhden mustikkapiirakan verran.
