Skip to main content

Jokainen valmentaja ja jokainen leiri opettavat jotain uutta

Turnaustunnelmia Suomenlahden takaa. Taru Tuomela pelasi numerolla 4.

Tallinnan ja Helsingin välisestä lautasta asteli perjantaina kotimaan kamaralle ainakin yksi väsynyt, mutta vallan tyytyväinen perniöläinen.

Taru Tuomela on pelannut pienestä asti lentopalloa Perniön Sisun väreissä, viime kauden C-tyttöjen joukkueessa.

Suomen Työväen Urheiluliitto TUL järjestää lentopallon lajileirejä ja Taru Tuomela on näillä leireillä jo konkari.

–Mietin jo viime vuonna, kun seurasta lähdettiin leirille, että tuo on varmaan ihan sikahauskaa.

Tänä vuonna leiritys tuotti paitsi leirikokemusta, myös turnauskokemusta. TUL kokosi liittojoukkueet kahdesta ikäluokasta ja nämä osallistuivat Viron Võrussa järjestettyyn ”The 65 th Volleyball cup of Võru Sports School”-turnaukseen.

Taru Tuomela kertoo, että leiriläisistä kartoitettiin niitä, joissa on potentiaalia, ja toisaalta myös kysyttiin vapaaehtoisia lähtijöitä. Hän naurahtaa omalla kohdallaan olleen kyse vähän molemmista.
Sisusta ei ollut muita mukana turnauksessa.

–Päivää ennen lähtöä jännitti tosi paljon, mutta paikan päällä huomasi, että täällähän ystävystyy tosi helposti.

Pakko kysyä: mikä saa lähtemään leirille kesken kesäloman ja vielä turnaukseenkin.

Yksi syy on siinä, että lentopallo on niin rakas laji ja hauskaa tekemistä.

Toinen peruste liittyy haluun kehittyä ja oppia uutta.

–Joka valmentaja opettaa jotain, joko henkistä tai fyysistä.

 

Lue lisää päivän lehdestä!

Jaa artikkeli: