Salossa ruuvataan kuumeisesti kuntoon hallintosääntöä ja sen yksityiskohtia kuten lähidemokratiaa ja työnjakoa lautakuntien, hallituksen ja valtuuston välillä.
Aikaa viilata sääntö valmiiksi on kovin niukalti, valtuuston on määrä hyväksyä se -ja mahdolliset oman valtansa vähennykset – vielä joulukuussa.
Alueellisen vaikuttamisen kysymys on etenkin reuna-alueilla tärkeä.
Särkisalossa on jo mietitty, että joitain aikoja uinunut pitäjäyhdistys Särfin otettaisiin naftaliinista ja valjastettaisiin alueen yhdeksi edunvalvojaksi, jos aluetoimikunnille tulee loppu.
Kuten aluetoimikunnat tähän asti, yhdistyskin on ”rahaton ja vallaton”, mutta hyvä alku kuitenkin. Nähtäväksi jää, herääkö muissa taajamissa vastaavanlaista toimeliaisuutta.
Yhtään vähäpätöisempi asia ei ole se, mikä elin päättää mistäkin asiasta.
Lautakuntien ja kaupunginhallituksen kokoukset käydään suljetuin ovin. Tiedotusvälineet uutisoivat esillä olevista asioista usein jo ennakkoon ja päätöksistä jälkeenpäin, mutta toimittajan tekemä kattavakaan soittokierros päättäjille ei välttämättä tuo julki kaikkea, mitä asiasta on ennen päätöksentekoa puhuttu ja mitä perusteita on käytetty. Vain valtuuston kokous antaa lukijoiden asialla liikkeellä olevan toimittajan tai kuntalaisen – äänestäjän itsensä – tulla seuraamaan päätöksenteon prosessia omin silmin.
Keskustelua on käyty nimenomaan siitä, kuka päättäisi kaupunkilaisille isoimpien asioiden kuten esimerkiksi koulujen lakkauttamisista.
Hallinnon ja johtamisen läpinäkyvyydestä ja avoimuudesta on Salossa puhuttu ja sitä on toivottu aina vain lisää.
Olisi kaikkea muuta kuin parannus tähän asiaan, jos isot asiat päätettäisiin suljettujen ovien takana.
