Kosken asemaseutu Perniön kaakkoislaidalla on monin tavoin ainutlaatuinen ympäristö.
Mukaan voidaan laskea tässä tapauksessa kaikessa sovussa ainakin kolme kylää; Koski, Vihiniemi ja Kelkkala. Kaikki kolme sijaitsevat maantieteellisesti mielenkiintoisessa paikassa aivan lääninrajan ja luonnonarvoiltaan merkittävän Kiskonjoen vierellä.
Alueen historiaan mahtuu monenlaista; ruukkiteollisuutta ja sitä kautta kartanokulttuuria, talvisodan pommitukset ovat jääneet historiankirjoihin nekin ja keskeinen tekijä kylässä oli lähes vuosisadan ajan kylää halkonut rautatie asemineen. Ruukinkirkko ja vanha voimalaitos ovat ohikulkijallekin näkyvä osa maisemaa, samoin ne rakennukset joista satunnainen ohikulkija voi enää arvuutella, missä on ollut kauppa ja missä jokin muu palvelu. Viimeisen koulunkin oppilaat ovat jo aikuisiässä.
Palvelujen määrän suhteen Koski kuuluu ehkä kylien joukossa häviäjiin, mutta kylän hiljenemistä sen ei tarvitse tarkoittaa. Perniönseudun Lehden juttujen tarkastelu sillä silmällä kertoo, että Kaukurintien ja Saarenjärven eteläpään välille jäävälle alueelle on asiaa uutis- tai lukujuttumielessä verraten usein.
Tässä lehdessä käydään pienen tauon jälkeen Vihiniemen työväentalolla, nykyisellä kylätalolla, missä jatkuu kyläyhdistyksen remontti. Kenties asiaa voisi kärjistäen tulkita niin, että palvelut ehkä lähtivät, mutta toimeliaat ihmiset eivät. Kylän eläväisyyden kannalta ihmiset lienevät sittenkin tärkein asia.
Sattuvaa on sekin, että viime vuoden keväällä juuri ennen koronapandemian alkua lehdessä oli juttu kyläyhdistyksen nuortentapahtumasta, mutta sen jälkeen on luonnollisesti ollut näiltä osin hiljaisempaa.
Toivoa sopii, että vielä jatkuva poikkeusaika ei häivytä riveistä aktiivisia tekijöitä ja tarmokkaita talkoolaisia.