Tervepä terve. Toimituksen lounaiskennelin viikottainen karvanimurointiraportti kirjataan nyt seuraavaksi.
***
Tässä kulmassahan on välillä raportoitu elämästä taloudessa, jonka arkeen ja sohvaan antaa oman sävynsä kolme kiloa hyvin karvaista kissaa. Sittemmin luontokappaleelle on tullut kaveri eli noin kymmenen kiloa toista kissaa. Painosta on kolme osaa karvaa, kaksi unenlahjoja ja viisi ruokahalua.
Lapsien hankkimista miettivälle minä suosittaisin tällaista vähän kuin harjoituskappaleeksi.
Hiljakkoin elikko keksi, että sängyn laidalla on hyvä nukkua. Kun reunalle änkeää pienen esikoululaisen verran kissaa pitkin pituuttaan, tämä tietysti johtaa siihen että itse tulee siirryttyä keskemmälle jolloin toiselta laidalta tietysti annetaan kyynärpäätä ja sanallisia komentoja palata. Sanavalinnat ovat karkeampia kuin kunnallinen hiekoitussepeli ja mustelmia tulee opettavaisesti samaan tahtiin kuin jos ihmistaimi mylläisi sängyssä aamuyön ajan.
Tästä tietysti selviää tönäisemällä kissan alas ja vaipumalla tajuttomuuteen, toisin kuin lapsen kanssa.
Elikko ei tästä lannistu ja kaikille kissanomistajille suosittelenkin hankittavaksi makuuhuoneeseen puun. Tämä siksi, että on elikolla jotain mihin tylsyttää 25 kynttään ennen uutta sänkyyn saapumista. Seuraava reitti kulkee nimittäin pitkin tyynyjä nukkujien keskelle.
En ole tunnettu korkeaotsaisuudesta, mutta sen verran kupolia on, että otsan yli sängyn keskelle kulkeva kissa ottaa pidon nimissä kunnon otteen otsikosta kynsillään.
Kissanomistajan tuntee hyvin rei´tetystä otsanahasta.
***
Keikka- tai reissutöihin elikko valmentaa myös. Tietysti on imartelevan ja oudon välillä, jos kissa käyttäytyy lajin miljoonan vuoden perinteitä vastaan ja välittää ihmisistä. Tervetulitusmeteli ja huomionkeräämistemput ovat melkoisia, vaikka itse ei olisi kuin käynyt viemässä roskat pihalle.
Tällä voitte hyvin valmistautua tilanteisiin, joissa olette ollut kolme kuukautta merillä ja palaatte takaisin laihana ja partaisena, joskin otsanahka ehjänä. Tuliaisten vinkuminen ei lopu ennen kuin namia on taskusta kaivettu.
Asuntovelkaisenkin osaan mokoma opettaa. Kun kotitalous hilaa perässään asuntolainaa, ei kaikkea kuten uutta televisiota osteta heti kun vanha osoittaa kulumisen merkkejä.
Useampi kilo kuin liimattuna ruudun edessä istuvaa karvakasaa koulii erinomaisesti siihen tilanteeseen, jossa ruudusta on toinen puoli pimennyt.
Nimi on muuten enne: nimetkää lapsenne jonkun kuuluisan arkkitehdin kaimaksi kuten meillä on tehty ja siinä teillä on päivittäinen rakennuskulttuurin oppitunti. Kissa nimittäin muistuttaa useaa kaimansa piirtämää taloa: kaunis sitä on katsella mutta joskus se löytyy ihan väärästä paikasta ja usein tulee mieleen, että ei tämä nyt ihan tavallinen ole.
***
Heip.
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi
