Alholan hoivakoti lienee yksi rakennuksista, joiden kunto on vuonna 2023 käyty läpi.
Arkistokuvassa vuodelta 2021 Tiia Pitkänen on työssä hoivakodin keittiössä.
Turun hallinto-oikeus katsoo, että Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varhalla ei ollut oikeutta pidättää itsellään Perniönseudun Lehden pyytämiä, hyvinvointialueen käyttämien kiinteistöjen kuntoa koskevia tietoja. Lehti pyysi tietoja Varhalta jo vuoden 2023 lopussa.
Turun hallinto-oikeus lähetti päätöksensä asiasta tiedoksi tiistaina.
Kysymys on siitä, että hyvinvointialue teetti käyttämissään tiloissa kuntokartoituksen vuonna 2023. Aluehallitus käsitteli asiaa kokouksessaan marraskuussa 2023.
Perniönseudun Lehdellä oli käytössään tässä yhteydessä vain julkiseksi merkitty ja esityslistankin liitteenä ollut yhteenveto, josta kävi ilmi muun muassa se, montako rakennusta on merkitty esimerkiksi hyvä, -tyydyttävä- tai huonokuntoiseksi. Lisäksi kävi ilmi tietyn kuntoluokan rakennusten määrä kunnittain mutta ei esimerkiksi sitä, mitkä näistä rakennuksista omistaa Varha ja mitkä kunta.
Perniönseudun Lehden toimituksessa katsotitiin, että nämä tiedot eivät riitä paikalliseen uutisointiin riittävällä tarkkuudella.
Lehti pyysi tämän jälkeen tietopyynnöllä hyvinvointialueelta myös ei-julkistettua osaa raportista, josta kävisi ilmi se, missä kunnossa ovat juuri lehden levikkialueen sote-kiinteistöt rakennuskohtaisesti.
Pyyntöön ei hyvinvointialueelta suostuttu, joten lehti valitti asiasta hallinto-oikeuteen.
Kiinteistökohtaisten tietojen salaamista perusteltiin sillä, että tietojen julkistaminen aiheuttaisi Varhalle taloudellista vahinkoa, kun yhtiörakenteita muodostetaan ja neuvotteluja käydään.
Lehden näkemys puolestaan oli, että tietojen on oltava julkisia siksi, että hyvinvointialueen käyttämät tilat ovat julkisin varoin rakennettuja, vuokrattuja tai ylläpidettyjä eivätkä tiedot niiden kunnosta, puutteista ja korjaustarpeista voi olla salaisia.
Lehti katsoi valituksessaan, että kuntotiedot on julkisuuslain mukaisesti annettava, sillä ne antavat mahdollisuuden kertoa siitä, miten rakennuksia on ylläpidetty ja millainen korjausvelka niissä on, samoin kuin arvioida sitä, millaisia palveluverkko saattaa jo tilojen kunnon perusteella muodostua. Kunnat eivät myöskään kilpaile vuokranantajina jatkossakaan vapailla markkinoilla vaan keskenään.
Lehti totesi, että puheena olevissa rakennuksissa myös asuu tai työskentelee päivittäin iso joukko kaupunkilaisia.
Hallinto-oikeus toteaa ratkaisussaan, että rakennusten kuntoluokituksissa ei suoranaisesti ole väitettykään kyseessä olevan liikesalaisuudet, joita koskisi julkisuuslaissa määritelty ehdoton salassapito.
Oikeus toteaa, että salatuilla tiedoilla on tuleva yhtiöittämisvelvoite huomoiden sinänsä liityntä hv-alueen ja kuntien mahdolliseen liiketoimintaan.
Toisaalta oikeus katsoi, että rakennusten kuntoluokkia koskevat tiedot ovat kuitenkin luonteeltaan yleisluontoisia kuvauksia julkisessa käytössä olevien rakennusten kunnosta eivätkä ne hallinto-oikeuden käsityksen mukaan paljasta nimenomaista tietoa rakennuksen käytettävyydestä Varhan tai minkään muun tahon tarpeisiin.
Lähtökohtaisesti tällaiset rakennusten kuntoa koskevat tiedot ovat oikeuden mukaan sellaisia, joiden yhtiösopimuksesta tai vuokrasopimuksesta neuvoteltaessa tulisi olla neuvotteluosapuolten tiedossa, eivätkä ne voi siten julkisinakaan olennaisella tavalla vaikuttaa osapuolten neuvotteluasemaan.
Oikeus katsoi, että tietojen antamisen ei voi katsoa vaarantavan Varhan taloudellista etua niin, että asiakirja sisältäisi julkisuuslain mukaiseti salassa pidettäviä tietoja. Näin ollen konsernipalvelujohtaja Laura Saurama ei ole voinut kieltäytyä esitetyillä perusteilla antamasta pyydettyjä tietoja.
Varhan on luovutettava tiedot, kunhan oikeuden päätös tulee lainvoimaiseksi. Varha voi hakea päätökseen valituslupaa 30 vuorokauden kuluessa.
