Kuvassa otetaan näytettä pohjaeläimistöstä ja sedimentistä sekä huokosvedestä. Kuva Janne Suomela.
Pötkökaupalla pohjasedimenttiä Teijon ja Särkisalon merenpohjista odottaa parastaikaa tutkimistaan ja analysointia. Niin ikään analyysiin on menossa näytekaupalla merivettä sekä pinnasta että syvemmältä samoilta alueilta.
Suomen ympäristökeskuksen ja Varsinais-Suomen Ely-keskuksen tutkimuskierroksella toissaviikolla otettiin näytteitä kaikkiaan 15 pisteeltä eri puolilta Saaristomerta.
Pisteistä neljä on eteläisen Salon vesillä: pohjoisin on Teijon Vilniemen edustalla, siitä seuraava aivan Strömman kanavan pohjoispuolella, kolmas Särkisalossa Falkinselällä Lemussaaren kupeella. Seudun pisteistä eteläisin on Kemiönsaaren Vårdkasuddenilla Ramsön saaren paikkeilla ja koko kierroksen eteläisin paikka ulkosaaristössa Kemiönsaaren Örössä.
Johtava asiantuntija Janne Suomela Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta toteaa, että näytteet ovat alkunäytös sille, että johtopäätöksiä voidaan tehdä.
–Kun tietoa alkaa olla vuosien ja vuosikymmenien ajalta, voidaan todeta miten vesiensuojelutoimenpiteet ovat purreet.
Kierros oli osa vuosittaista seurantaohjelmaa, joka alkoi vuonna 2023. Ensimmäisenä vuonna kohdealueet olivat Paimionlahdella ja Turun edustalla, viime vuonna Mynälahdella ja Rymättylän seudulla. Kun kierros toistuu samanlaisena, palaavat tutkijat Halikonlahdelle ja Särkisaloon vuonna 2028 ja näin aineistoa alkaa kertyä.
Janne Suomela toteaa, että Halikonlahti on erittäin kuormittunut alue.
–Ja se muuttuu tosi nopeasti. Siinä on jopa kymmenkertainen ero ulkosaaristoon.
Yksi syy on Halikonlahteen purkautuva ja ravinteita kuljettava Uskelanjoki. Apulaisprofessori Saija Saarni Turun yliopistosta toteaa, että Halikonlahti on jopa koko Itämeren mittakaavassa yksi hankalimmin rehevöitymisestä ja sen seurauksesta kärsiviä altaita.
Koko juttu 4.9. painetussa ja digilehdessä!
