Skip to main content

Hajukoira auttaa etsimään liito-oravien asuinpaikkoja

Pikkuisesta Savannasta saattaa tulla hajukoira. Jaana Järvelä (oik.) aikoo hyödyntää Tanja Karpelan järjestämiä aiheeseen liittyviä kursseja. Koiran hyvä hajuaisti voi nopeuttaa monia ihmisen töitä, jotka muuten olisivat hitaita ja vaivalloisia.
Perniöläinen eläintenkouluttaja Tanja Karpela on avustanut parin vuoden ajan Varsinais-Suomen ELY-keskusta ja muita tahoja liito-oravien asuinsijojen kartoittamisessa.
–Pohdin muutama vuosi sitten, miten luonnossa kulkemisen ja koirat voisi yhdistää. Otin yhteyttä tutkijoihin ja pääsin biologien matkaan mukaan. Koiria ei aiemmin ole käytetty tällaisessa toiminnassa, kuvaa Karpela.

Liito-oravien virtsan, papanoiden ja pesän hajua voidaan kerätä ja siirtää esimerkiksi sideharson avulla, joten koiraa voidaan kouluttaa kätevästi myös esiintymisalueiden ulkopuolella.

Metsähallituksella on suunnitteilla eri yhteistyötahojen kanssa liito-oravahanke, jossa myös Karpelan hajukoirat ovat mukana. Muidenkin eläinlajien asuinsijoja koirat ovat jo päässeet etsimään.
– Viimeksi olimme Malmin lentokentän läheisyydessä kartoittamassa lepakoita.
Koirat voivat hajuaistinsa avulla löytää myös vaikkapa vieraslajeina esiintyviä hyönteisiä kuten aasianrunkojäärää.

Myös perniöläinen Jaana Järvelä on lähdössä koulutukseen yhdessä Savannan kanssa.  Koiran hajutaitoja voi käyttää toki arkisimpiinkin asioihin, kuten sienestykseen. Sienien  etsimiseen Karpela on kouluttanut koiria Perniön metsissä. Kadonneiden henkilöiden etsintään koiran nenä sopii myös, sillä jokaisella ihmisellä on oma toisista poikkeava ominaishajunsa.
Huume-, pommi- ja homekoirat ovat monille tuttuja, mutta pystyypä harjoitettu koira tunnistamaan ja ilmoittamaan myös ihmisen verensokerin vaihtelut ja toimii näin diabeetikon apuna.

Hajukoirakokelas Savannan kuulumiset painetussa lehdessä

Jaa artikkeli: