–Saako jo ottaa vaatteita vähemmälle? Näissä on aika epämukava tällä säällä, heläyttää Titti Bruun, kun kuvat juttua varten on otettu.
Saa, eikä tukaluutta tarvitse ihmetellä: päällä on varustus, jossa pärjää kunnon pakkasillakin. Käsissä on villasormikkaiden päällä nahkarukkaset, päässä kypärähuppu ja karvahattu ja jalassakin toppahousujen jatkona pilkkisaappaat.
Jutuntekopäivänä on tuulinen ja lauha sää, mutta kuvaan pistettiin päälle kovempien olojen kamppeet.
Talvipyöräily on viime vuosina nostanut päätään: pyöräliikkeet tarjoavat monenlaista varustetta ostettavaksi ja isoissa kaupungeissa tienpitoa katsotaan myös pyöräilijöiden vinkkelistä.
Perniön asemalla asuva Titti Bruun kuuluu tähän joukkoon: hän käy töissä hoivakodissa Perniön kirkonkylällä ja kulkee työmatkansa polkien.
–Ja kyllä minä tässä saamapuolella olen, hän vakuuttaa.
Entä, kun aamuviideltä marraskuussa on ikkunan takana vastassa säkkipimeä aamu, jossa räntää vihmoo vaakasuoraan ja viima puhaltaa yli peltojen?
–No, kyllä se silloin mielessä käy, että onhan kurja keli, mutta koskaan ei ole ollut sitä oloa, että pääsisipä autolla, Bruun muotoilee.
Bruun osti sähköavusteisen pyöränsä vuonna 2015 asuessaan Korppoossa. Hyvät nastarenkaat ovat talvipyöräilyssä välttämätön varuste, kunnon ajovalo ja pakolllinen perävalo niin ikään. Heijastimia on useampi.
Bruun summaa saavansa työmatkaltaan arkikuntoilua kuin ohimennen ja nukkuvansa hyvin. Työpaikallakin on pantu merkille, että polkien töihin tuleva Bruun on heti aamusta pirteällä päällä.
Koko juttu 16.2. painetussa ja digilehdessä!