Perniön seurojentalolla pidettiin eilen asutuspäivät, jotka olivat koonneet runsaasti paikkakuntalaisia sekä lähikuntienkin asukkaita kuuntelemaan asutushallituksen pääjohtajan Urho Kähösen ja toimistopäällikkö, agronomi Olavi Syvärannan esityksiä maankäyttölain toimeenpanosta ja lainoituskysymyksistä. Lisäksi asiasta käytiin vilkas keskustelu.
—
Pääjohtaja Kähösen esitys maankäyttölain toimeenpanoon liittyvistä kysymyksistä siirsi ajatukset tämän hetken ongelmiin, jotka eivät suinkaan ole pieniä.
Maanhankintalaki oli voimassa 15 vuotta sotien jälkeen ja sen tehtävänä oli ennen muuta tilojen muodostaminen lähinnä siirtoväelle sekä myös sotainvalideille ja rintamamiehille.
Vain 77% pellonraivauksista toimeenpantiin maanhankintalain aikana, siis 3/4 kokonaistavoitteesta. Maanhankintatiloilla on myös osa rakennuksista yhä rakentamatta. Tätä vuotta varten on maankäyttölainavaraoista varattu 300 milj.mk em. tarkoitukseen. Maankäyttölain avulla voitaisiin n.200 000 tilaa prarantaa sellaiseksi että niitten pellot olisivat täysin kunnossa.
—
Tilanne Perniössä on tyydyttävä. Esitelmien jälkeen seurasi asiasta keskustelu Perniön kunnanvaltuuston puheenjohtajan, agronomi Juhani Mussaaren toimiessap puheenjohtajana. KEskustelussa olivat “altavastaajan” esitelmöitsijät sekä usein myös paikallisena asutusviranomaisena asutustarkastaja Mauri Ristikallio sekä Perniön asutuslautakunnan sihteeri Viljo Lahtinen. Perniön on saanut noin 2/3 kiintiöstä näitä varoja ja tarvetta on osoittautunut kiintiötä suurempi määrä. Perniössä on tiloja 1343 kol joista alle 3 hehtaarin suuruisia 678 kpl, 3-10 hehtaarin suuruisia 374 ja 10-25 hehtaariin 180 kpl, 25-50 80 kpl ja yli 50 hehtaaria käsittäviä 31 kpl.
Sokerijuurikkaan kylvöaika
lähestyy, vaikka maaliskuussa ei vielä päästykään peltohommiin. Viime vuoden viljelykokemusten perusteella olisi kuitenkin kylvötöitä odotellessa kiinnitettävä enemmän huomiota väkilannoitteiden levitysaikaan. Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen taholta on nimittäin selvitetty viime keväisen epätasaisen itämisen ja taimipoltteenkin aiheutuneen myöhäisestä, muokkaustöiden yhteidessä suoritetusta väkilannoitteiden levityksestä. lannoitteiden tulisi ehtiä osittain liueta ennen siemenen kylvöä. Tämän mukaan fosfaatti, ja kalilannoitteet tulisi levittää vähintään kaksi viikkoa ennen kylvöä, mainitsi haastateltavamme, piirikonsuleltti Simo Stocklin Salon sokeritehtaalta.
– Tämän vuoden sopimusten perusteella on juurikkaasta tullurt monelle tilalle varsin oleellinen tuotantotekijä. Monet isännät ovat myös lyöneet tuumansa yhteen lähinnä noston varmistamiseksi.
—
– Juurikasiltakierros päättyy huomenna, jolloin Joutnan kansakoululla on viljelijöiden palaveri. Näissä merkeissä on talven aikana kokoonnuttu jo yhdeksässä Perniön juurikaskylässä ja yleisöä on ollut yhteensä noin 400 henkeä, mainitsi piirikonsulentti Stocklin lopuksi.
Jutut lyhennetty 6.4.1961 ilmestyneestä Perniönseudun Lehdestä
