Salon uusi kaupungintalo alkaa olla miehitetty.
Virallisesti talo vihitään käyttöön parin viikon päästä, vaikka arkea siellä opetellaan jo nyt.
Uusi kaupungintalo on ollut melkoisen kritiikin kohteena, moitittavaa on löytynyt milloin hinnasta, milloin paikasta.
Totta on, että talo on Salon suuruiseen kaupunkiin iso investointi. Jos hankkeeseen lähtemisestä pitäisi tehdä päätös nyt, siihen tuskin ryhdyttäisiin. Näkymät silloin, kun rakentamisesta on päätetty, olivat vähän toisennäköiset. Kun rakennus nyt on käytössä, sen kanssa on opittava tulemaan toimeen. Jonkun toivomaa henkilökunnan hajottamista entisten kuntien virastotaloihin ei tulla näkemään. Miettiä voidaan, olisiko kunnan virkailijoiden työnteko kunnantaloilla luonut taajamiin halutunlaista virkeyttä.
Kaupungin työntekijät henkilöityvät usein johtoryhmään, muutamaan viranhaltijaan, jotka saavat joskus kovaakin arvostelua osakseen. Suoranaisissa asiakaspalvelutehtävissäkin on vain osa. Toinen puoli asiassa on se, että iso osa kaupungintalolla työskentelijöistä on maan hiljaisia, jotka eivät otsikoissa näy. He toki ovat ansainneet kohtuulliset työolot siinä missä minkä vaan yhteisön työntekijät – ja varsin varmaa on, että epäkäytännölliset ja loppuun käytetyt vanhat kaupungintalorakennukset eivät tähän vaatimukseen olisi kauaa vastanneet. Uusi rakennus on helpompi hyväksyä työympäristönä kuin monumenttina. Mahdollisesti ikävää työnkuvaa tai kurjia työtovereita uudet seinätkään eivät muuksi muuta.
Kun uudet tilat kerta kaikkiaan on rakennettava, on tietysti järkevintä rakentaa ne kerralla kunnolla mutta se tuppaa näkymään aina hintalapussakin. Aivan kohtuullinen toive kaupunkilaisten eli talon maksajien vinkkelistä onkin, että uusi talo käytetään loppuun ja että siitä on käytössä joka neliö.
Jos ei työntekijöiden, niin kaupunkilaisten.
