Skip to main content

“Ehkä joskus itsenäisyyttä pidettiin itsestäänselvyytenä”

 

Perniössä siiryttiin kirkosta kohti itsenäisyysjuhlaa lumisateessa.

Vasta pari viikkoa sitten Tammisaaresta Perniöön muuttaneet Saara ja Kasper Silén tulivat itsenäisyyspäivän aamuna katsomaan seppeleen laskua Perniön sankarihautausmaalle. He osallistuivat myös Perniön seurakuntatalolla järjestettyyn itsenäisyysjuhlaan.

– On tärkeää näyttää kunnioitusta niitä kohtaan, jotka ovat antaneet kaikkensa tämän maan eteen. Ehkä joskus itsenäisyyttä on voitu pitää itsestäänselvyytenä. Nyt kun maailman tilanne on mikä on, sitä arvostaa enemmän, pohti Kasper Silén.

– Ehkä tänne tulosta voisi tulla meille perinne tulevina vuosina. Tänä vuonna on tullut pohdittua enemmänkin itsenäisyyden merkitystä, arveli Saara Silén.

Muutto Perniöön tuli ajankohtaiseksi sukupolvenvaihdoksen myötä. Sekä Saara että Kasper opiskelivat Tammisaaressa agrologeiksi ja valmistuivat nelisen vuotta sitten.

Miten itsenäisyyspäivän vietto jatkuu tästä?

– Menemme kotiin tekemään marmeladia ja joulusinappia, jossa on perinteinen suvussa kulkenut resepti. Ehkä glögiä vähän maistellaan ja ollaan kotosalla kahdestaan, kertoi Saara Silén.

 

Saara ja Kasper Silén tulivat katsomaan seppeleenlaskua Perniön sankarihaudoilla. – On tärkeää näyttää kunnioitusta niitä kohtaan, jotka ovat antaneet kaikkensa tämän maan hyväksi, vasta Perniöön muuttanut pariskunta mainitsi.

Omavaraisuus tärkeää kriiseihin varautumisessa

Perniön itsenäisyysjuhlassa juhlapuheen pitänyt erikoislääkäri Kaisa Erjala kävi läpi maailmaa ravistelleiden kulkutautien historiaa. Juuri tällä hetkellä myös sota ja inflaatio on kiusanamme, mutta niitä ennen puhkesi Covid-19 -pandemia.

– Pandemioita on ollut jopa 250. Rutto oli niistä pahin. 1300-luvun musta surma tappoi lähes puolet maailman väestöstä, mainitsi Erjala.

1900-luvun aun espanjantauti oli jopa sata kertaa tappavampi kuin tavallinen influenssavirus. Maailmansota edisti sen leviämistä, ja noin 30.000 suomalaistakin kuoli espanjantautiin. Espanjantautia seurasivat aasialainen 1950-luvulla ja hongkongilainen juuri ennen 1970-lukua.

– Sikainfluenssa vuonna 2009 poikkesi muista influenssoista siinä, että se lisääntyi keuhkoissa, kun muut taas ylähengitysteissä, huomautti Erjala.

Surullisen kuuluisiksi nousivat sitä vastaan kehitetyt Pandemrix-rokotteet, jotka aiheuttivat monille narkolepsian.

Kaisa Erjala painotti omavaraisuuden merkitystä kriiseihin varautumisessa. Jos esimerkiksi ruoan tuotanto ja jakelukanavat toimivat pienemmillä alueella, toimitaan myös luonnon hyväksi. Koronan ja sodan vuoksi on huomattu, että ympäri maailmaa levittäytyneet tuotantoketjut ovat menneet poikki kriisien myötä ja tuotteiden saatavuus on heikentynyt.

Seuraava pandemiakin on tulossa, kukaan ei voi vielä sanoa, milloin se iskee.

– Suomalainen sisu on se, jolla jatkossakin selvitään, tähdensi Erjala.

 

 

 

Jaa artikkeli: