Juha Hekkalan lahjaksi saama paita kertoo, missä mies viimeiset työvuotensa teki. Taustalla myhäilee mustissaan Reino Rytilä, joka toimi kirkkoherrana 1969-1976.
Kun Juha Hekkala asteli ensimmäistä kertaa Perniön seurakuntataloon, rakennuksella oli ikää 13 vuotta eli ei juuri mitään.
Nyt talo on 37 vuotta vanhempi ja purkutuomion saanut. Yhtä paljon vanhempi on nyt myös Hekkala ja niin ikään vapaa velvollisuuksistaan, mutta ei samalla surullisella tavalla kuin talo.
Seurakuntatalon toimistossa istuu jututettavana päinvastoin oikein tyytyväisen oloisesti myhäilevä mies: edellispäivänä on vietetty Hekkalan lähtöjuhlaa Särkisalon seurakuntakodissa.
–Kun sieltä lähti kotiin, oli pää aika lailla sekaisin, myöntää Hekkala.
Tällä kerralla sekaisin tarkoittaa hyvällä mielellä: eläkkeelle siirtyvää aluekappalaista oli muistettu niin sanoin kuin paketein ja koolla oli yli sata henkeä.
–Ja kun sitä joukkoa katseli, tajusi että jokaisen jollain lailla tuntee.
Juha Hekkala aloitti työn Perniön seurakunnassa vuonna 1989 nuorena teologina aika lailla eri maailmassa kuin mikä nyt ikkunasta näkyy.
–Rahaa oli silloin käytettävissä, mutta sitten tulivat lama-aika ja devalvaatio ja sen huomasi seurakunnassakin, Hekkala muistelee.
Toiminnasta vähennettiin esimerkiksi lapsi- ja nuorisotyöstä kyliltä, mutta Hekkala muistelee, että tämä tapahtui jotenkin sopuisasti.
–Se piti tehdä yhdessä työntekijöiden kanssa. Pointti oli, että heidät sitoutetaan.
Sitä ihan samaa Hekkala toivoo tulevaisuudelta, jos vireillä olevasta seurakuntien yhdistymisestä tulee totta. Paimion rovastikunnan alueella toimivien Salon, Liedon, Loimaan, Paimion, Pöytyän ja Someron seurakunnista tulisi valtava kokonaisuus niin kartalla kuin henkilöllisesti.
–Jonkinlainen aluehallinto sille on muodostettava, sanoo Hekkala.
–Ihmiset on pidettävä ajan tasalla ja heitä on kuultava.
Hekkala valittiin Perniön kirkkoherraksi vuonna 2003. Kun Salon seurakuntien liitosta tehtiin, hän katsoi prosessia lääninrovastin virasta käsin.
Työtehtävien muuttuminen on osaltaan pitänyt mielenkiintoa yllä.
–Ei ole tarvinnut firmaa vaihtaa, Hekkala tokaisee.
Joku voisi ajatella, että viimeiset työvuodet aluekappalaisena Särkisalossa olisivat ikään kuin askel taaksepäin? Juha Hekkala sanoo, että asia ei ole ollenkaan näin.
–Aluekappalaisen työn olen kokenut jotenkin todella intensiiviseksi tehtäväksi.
Lue koko juttu 13.3. painetusta ja digilehdestä!
