Tervepä terve. Toimituksen koillisleikkaamon viikkokohtaukset saksitaan tässä seuraavaksi.
***
Paljon on tv-sarjoja tai elokuvia, joissa alussa kuvataan uuteen päivään heräilevää kylää tai kaupunkia. Kenet kamera tavoittaa postilaatikolta, kenet avaamassa puotinsa ovia.
Aina ei tarvita töllötintä, riittää kun katselee oman elämänsä elokuvaa. Aika lailla vakioreittiä kulkeva työmatka on nimittäin oiva ikkuna siihen, miten maakunnassa päivä alkaa. Aamu toisensa jälkeen toistuvia tapahtumia on paljon. Esimerkiksi se, että naapurin nuorimies suhauttaa pyörällään halki parkkipaikan viittä vaille kahdeksan, tasan kahdeksan paikkeilla taas seisovat monena aamuna bussipysäkillä viiksekäs mies ja poika. Varttia yli kahdeksalta taas saa nähdä naisen kahden koiran kanssa tien laitaa kulkemassa, ja siitä kymmenen minuutin päästä hitsautuu autoni perään Toyota, jossa on lisävalot. Listaa voisi jatkaa pitkään.
Yhteistä elokuvan alulle on sekin, että tietenkään en tiedä, keitä nämä ihmiset ovat ja minne menossa, eikä sillä ole väliäkään. Alkukohtauksen tarkoituksena on lähinnä kertoa, että maa makaa mallillaan tänäkin aamuna ja kaikki on vielä suunnilleen hyvin.
Mutta kuten leffassa, tämän jälkeen tulevien tapahtumien määrästä tai laadusta ei voi olla varma. Toistaiseksi tässä omassa rainassa taso on, kiitos ja ylistys, ollut ainakin parempi kuin Tappajahai nelosessa tai Salatut elämät-elokuvissa.
***
Hiljan tuli vastaan tiedote, jossa kerrottiin maalämpöjärjestelmiin myydyn vaäärää nestettä. Etanolin sijaan lämmönsiirtonesteeksi on voinut mennä metanolia, joka on pahempi myrkky. Useimmat tietävät, että metanolin juomisella lähtee näkö tai jopa henki. Tiedote painottaa, että riskinä voi olla esimerkiksi naapurin kaivon pilaantuminen, jos järjestelmään tulee vuoto.
Niin kai sitten. Etanolivuodon kaivoon huomannee sitten lähinnä siitä, että naapurissa on alettu pitää kumman railakkaita juhlia ihan veden voimin.
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi
