Samuli Elsilän ja Petri Suomen päällä humisee eteläisen Salon vilkkain väylä, kantatie 52.
Tämän jutun voisi aloittaa vitsillä. Minkä saman virheen voivat tehdä niin kokki kuin tienpitäjäkin?
Suolata liikaa tai liian vähän.
–Jos ei teitä suolata ollenkaan, puhelin kyllä soi. Ja jos suolataan, sanomista tulee siitäkin, myöntää Varsinais-Suomen Ely-keskuksen aluevastaava Petri Suomi myhäillen.
Viereisellä tuolilla istuvalla YIT Roadin työmaapäällikkö Samuli Elsilällä on vielä Suomeakin tarkemmin tiedossa se, mitä maakunnan tieverkolla on kulloinkin menossa.
Otetaan esimerkiksi tiistaiaamu, joka aukesi Perniössä sumuisena ja loskaisena.
–Eilisiltana on jo lähdetty liikkeelle, on suolattu ja aurattu, sanoo Elsilä.
Vieressä Suomi nyökyttelee: sumulle ei tienpitäjäkään mahda mitään.
–Säätä me emme voi muuttaa, mutta keliolosuhteita voimme parantaa.
Talvi heitti kerta kaikkiaan häränpyllyä helmikuussa: talveen mahtui ensin pitkä pakkasjakso, lunta ja mukavan polanteisia teitä. Viime viikot on kuitenkin raportoitu tyypillisestä lounaissuomalaisesta talvesta: sahaavista lämpötiloista, murenevasta päällysteestä, sulamisvesien aiheuttamista ongelmista ja jäisistä pikkuteistä. Vielä tammikuussa näytti siltä, että suolaa ja hiekkaa itse asiassa säästyy.
–Nyt ne alkavatkin olla aika tapissa, Suomi toteaa.
Koko juttu 29.2. painetussa ja digilehdessä!
