Tervepä taas.
Jokatorstainen taikina nousee jälleen toimituksen lounaisnurkassa. Otetaanpa pyörittelyyn ensimmäinen limpullinen.
***
Jotenkin maailman epäreiluinta tuo Haiti-hommakin.
Miten sitten sattuukaan, että jos maa järisee oikein tuhoisasti, niin tietty sitten sillä kaikkein huterimmin rakennetulla ja köyhimmällä saarella.
Apua on pikkuhiljaa kai tuhoalueelle valumassa, mutta ei kai ihan alkukankeuksitta. Jostain luvattiin rahaa, jostain jotain muuta ja Suomesta tietty täkäläistä osaamista eli kenttäsairaalat ja niihin henkilökuntaa.
Sanokaa mitä sanotte, mutta tässä oli onnena onnettomuudessa se, mikä on samalla kamalinta. Siis että tuho on niin kaikenkattava.
Ovet ovat varmasti mahdollisimman auki auttajille tulla, kun samassa veneessä ovat niin tavan kansa kuin ei-niin-hyvämaineisen hallinnon kaveritkin.
***
Urakan suuruus on kai jotain ennenkokematonta, alkaen sellaisesta perustarpeesta kuin vesi. Ei siis riitä, että paikataan loukkaantuneita vaan siinä sivussa pitäisi pitää huoli ettei kukaan kuole nälkään tai viluun.
Punaisen ristin edustajan mukaan päivässä pitää jakaa vettä jopa muutamalle sadalletuhannelle ihmiselle. Kova homma, eikä äkkiä ohi, jos ja kun pahasti levinneestä pääkaupungista halutaan jälleen asuinkelpoinen.
Ensimmäisiä tuhoraportteja lukiessa tuli mieleen, että milloinkohan joku keksii auttajien asemesta liikuttaa haitilaisia. Siis että pusketaan nopeasti rauniot yhteen läjään ja etsitään ihmisille uusi asuinpaikka kelle mistäkin.
Näemmä sitkeys vie voiton, ja hyvä niin, kokemus on osoittanut että vähääkään pakotettu muutto ei usein suju ilman pulmia.
Jos kuka tapakristitty oli huolissaan omien kirkollisverojen käytöstä, niin tällä nyt selittyy osa. Kirkon ulkomaanapu on Haitissa iso toimija. Eli pelko pois, jos eivät äyrit ole tulleet omaan sielunhoitoon, tämä on vähintään yhtä tärkeää.
Jotain yhteisen hyvän tajusta kertoo sekin, että kansan käsi on ollut keräyslippailla nyt aika karttuisa.
***
Onneksi kotimaassa ovat nämä otsikot olleet vanhoja tuttuja. Työllisyystilanne näyttää kehnolta, Paavo Väyrynen haluaa taas pykälää paremmalle paikalle ja loppuaika tapellaan siitä, mitä Kaarina Hazard kolumnillaan tarkoitti.
Tätä luettaessa verkossa moni kihisee edelleen kiukkua Hazardin Halme-kolumnin johdosta. Juttu on luettu väärin joko tahallaan tai tarkoituksella ja meno on sen mukaista.
Näissä Hazardia edesvastuuseen vaativissa kommenteissa ei ihmetytä eniten edes puuttuva lukutaito vaan arviointikyky. Ei kai kukaan vakavissaan kuvitellut, että alan ammattilainen Kaarina Hazard kirjoittaisi valtakunnalliseen lehteen jutun, jossa tarkoituksella halventaa vastikään kuollutta ihmistä.
Mediakritiikkiä, jota juttu muuten oli, sitä vastoin voi esittää aina, kuolemista johtuen tai niistä huolimatta.
***
Paineita tästä vaan tulee. Sikäli kun olen oikein tulkinnut noita pahimpia kannanottoja netin keskustelupalstoilla, Hazardin tukijat voivat vähintään kutsua itseään elitisteiksi ja muuksi hienoksi.
Varjele. Ja tässä kun piti vaan olla ihan tavallinen.
***
Noitahan nyt näkee monessa taloudessa, kirkasvalolamppuja. Kuulemma terästää aamuherätystä, kun pistää toosan loimottamaan etukäteen niin, että saa herätä kirkasvalolampun jo palaessa.
Tsähh, sanon minä. Piristystä tammikuiseen aamuun saa pienemmälläkin satsauksella.
Viime maanantaiaamu meni ensimmäisten parin tunnin osalta jokseenkin perinteisesti; kello ei soinut, vyö hajosi, diesel hyytyi auton polttoaineensuodattimeen ja näin päin pois.
Unensikkarassa tuli harrastettua kuitenkin puolitahatonta tuotetestausta. Kaikesta huolimatta piti purukalusto pestä, ja tiedättehän, että ilman rillejä puoliunessa touhutessa muovituubi on vain muovituubi, ja ensimmäisen käteen osuvanhan sitä sitten ottaa.
Testimme ”tästäkö kehon yleispesuaine” tulos on toisaaltaan masentava.
Ei, Bodyshop-merkkisestä naisten naamanpesuaineesta ei ole hammastahnaksi. Vaahtoaa huonosti ja huuhtoutuu hankalasti ja ei se laventelin maku oikein kyllä…
Toisaalta kirkasvalolampun tämä pesee mennen tullen sen omimmalla alueella. Kyllä siinä viimeisetkin unet karisevat, kun huomaa levittäneensä hampailleen harjallisen ”vitamin e facial washia” ja kiirekin muka olisi.
***
Olympialaisetkin lähestyvät. Lätkäjoukkueesta ei sen enempää kuin että rapakon takaa tulevien uutisten perusteella siinä porukassa on kohta niin vähän omin voimin käveleviä, että joukkue voi kohta jättää nämä kekkerit väliin ja leimata passit kevään paralympialaisiin.
***
Heip.
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi
