Skip to main content

Värikartanlukutaito

Tervepä terve. Toimituksen itäpylvään viikkopesu tehdään tässä seuraavaksi.
***
Siitä on huolestuttu, miten nuorempien kansalaisten sanavarasto ja käsitteistö köyhtyvät lukemisen vähetessä, mutta turhaan.

Tarkoitan, että eivät ole häävisti asiat varttuneemmallakaan väellä.

Sosiaalisen median kommentteja lukiessa selviää, että moni luulee esimerkiksi luontoystävyyden tarkoittavan sitä, että joku on kommunisti. Sanopa jotain suojelun tarpeesta, ja kohta saapuu joku varttunut tai sellaiseksi itseään luuleva ihminen huomauttamaan jotain punavihreydestä ellei enemmänkin.

Perinteisestihän punainen väri yhdistyy siihen, jos joku on poliittisesti kovin vasemmalla. Nykyään kukaan ei taida olla kovin mitään.
Takavuosina oli toisin: aikalaiskertomusten mukaan oikein punaisen kympin työmaalle ei passannut timpurin mennä länsiautolla, jos ei halunnut pidempää katsetta.

Viime viikollahan pari aktivistiporukkaa roiski eduskuntatalon päälle punaista väriä ja siitä on veivattu. Tämä pisti miettimään: olisiko arvostelu ja arviointi ollut tyystin toisenlaista tai ainakin eri suunnalta tulevaa, jos tönön tolppiin olisi huljutettu vaikka Lapuan liikkeen tai muun roistoporukan värit eli sinimustaa tai sinnepäin.

Aktivistien tarkoituksena oli kritisoida turvetuotantoa, mikä tietysti onkin oikein. Viesti taisi jäädä keinojen varjoon, mutta metkasti asia jakoi ihmisiä.

Totta on, että ilkivalta on ilkivaltaa. Tästä aika harva jaksoi metakoida, enemmän huolestutti se, miten sitä nyt demokratian symbolin kimppuun näin. Ilmeisesti asia olisi ollut vähemmän paha, jos maalia olisi roiskittu bussivarikon seinään.

Eipä sillä, ettei mainitun talon istuntosalissa tehtäisi päätöksiä, joista on enemmän haittaa kuin muutamasta sangollisesta maalia. Tätä luettaessa tiedetään jo, että suurin osa saatiin pestyä pois.
Kun nyt kerran arvuutellaan, niin mietitään vielä sitäkin, missä on raja, jolloin punavärin jäämä jääkin osaksi talon historiaa. Aika monen tönön julkisivuun on jätetty sotien peruina pommien tai luotien tekemiä koloja eikä niitä ole haluttukaan paklata umpeen. Jollain lailla voisi ajatella, että punaisia jälkiä ovat nekin.

Seuraavaksi odotan kuulevani samanmoista rakennustaiteen puolesta huolestumista niissä tapauksissa, joissa arvorakennus on muuttumassa turpeeksi omia aikojaan.
***
Lukutaitoa ei tarvita sikäli, että monella on muita supervoimia. Monihan on kommentoinut aktivisteja sillä mielellä, että menkää töihin ja vielä mieluummin kunnon töihin.

Joskushan nämä kommentit antaa joku, jolla on työnteolta kovasti aikaa roikkua netissä.

Vaan kas. Sitähän voi olla aktivistiporukassa puuseppää, virkamiestä, taksikuskia, traktorinkorjaajaa, libristiä ja niin edelleen. Ylipäätään ihan minkä vaan ammatin edustajia viettämässä lomapäivää, pekkasta tai vapaa-aamua.

Paitsi että niissä oikeissa töissä ei kai koskaan ole vapaita aamuja eikä lomia ja autokin on jätettävä huoltoaseman pihalle käyntiin kahvitauon ajaksi, että ehtii äkkiä jatkamaan.

Vakavissaan puhuen. Näkisipä itsekin noin, kuka on työtön ja kuka menestyvä pöhisijä. Helpoksi muuttuisi näet tämäkin homma. Tietäisi heti, keneltä mennä kadulta kysymään gallupiin kommentteja sosiaaliturvan uudistuksiin tai tupokierrokseen.

Noin muuten tässä olennaiset kansalaistaidot sen kun kehkeytyvät vaan.

Mikäänhän ei ole sen lajin itkupilli kuin suomalainen autoilija eikä ratin takaa katsottuna koskaan ole mikään hyvin, mutta ajo-oikeuden on oltava rikkumaton ja taitojen hyvät.

Pelkäänpä, että ainakin muutamalta autoilijalta on jäänyt ymmärtämättä se monesta tuutista jaettu tieto, jonka mukaan Strömman sillan yli ei nyt hetkeen pääse.
Lukutaidosta ei siis tiedä sanoa, mutta autoilijalle tärkeitä U-käännöksiä on ihan varmasti harjoiteltu senkin edestä tässä alkuviikon aikana.

Noin muuten tässä on olo kuin oltaisiin Roomassa, jonne kaikki tiet kuulemma vievät. Eivät toki, vaan Perniöön. Viikonlopun kierroksella selvisi, että Perniöön ohjaavia keltaisia kiertotieviittoja on siltaremontin tähden ainakin Paimion perillä asti ja naapuripitäjä Sauvossa myös.
Sauvo Perniöön, voisi kuulua ohje lautturille ja se todella onkin vaihtoehto.

Keltaiset viitat ovat kai jonkun höpönassun mielestä kommunismia nekin. Ainakin sadeviitat. Muistattehan, mihin Ultra Bra sonnustautui.
***
Heip.

aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi

Jaa artikkeli: