Vuonna 1911 saksalainen koneinsinööri Rudolf Diesel kertoi kokeesta, jonka hän oli tehnyt keksimällään uudella moottorilla. Diesel oli ruiskuttanut moottorin sylinteriin öljypohjaisesta viljelykasvista puristettua öljyä. Moottori lähti käyntiin.
Diesel ennusti: “Vaikka kasviöljyn käyttö moottorissani voi näyttää vielä tulevaisuuden unelmalta, ennustan vakaassa uskossa, että tämä voi helpottaa maatalouden kehittymistä niissä maissa, joissa öljykasveja voi viljellä”.
Rudolf Dieselhän oli vihreän siirtymän esi-isä. Siirtymä ei kuitenkaan toteutunut vielä hänen opillaan. Kasviöljyn eli biodieselin käyttö polttomoottoreissa jäi halvan fossiiliöljyn varjoon sadaksi vuodeksi.
Nyt maailmalla kasvaa huoli alati lisääntyvistä fossiilisen hiilidioksidin päästöistä ja sitä seuraavasta lämpenevästä ilmastosta. Dieselin ennustusta on alettu pohtia ilmastosyistä niin Euroopan lauhkeissa maissa kuin tropiikin lämpimissä maissa.
Suomen maataloudessa biodieselin valmistusta on kokeiltu eniten rypsistä. Rypsin viljely hallitaan, ja tarvittaessa se voisi laajeta nopeasti. Kesällä 2023 rypsiä kasvoi meillä 30100 hehtaaria. Tänään rypsi käytetään kuitenkin joko teollisissa prosesseissa, elintarvikkeena tai rehujen ainesosana, ei biodieselinä käytännön tasolla.
Tropiikin maissa, etenkin Malesiassa ja Indonesiassa bioenergian maatalous lähti kehittymään Dieselin opin suuntaan. Kyseessä on viljelty öljypalmun hedelmistä valmistettu biodiesel. Peltometsäviljelyn periaatteella kasvatetun öljypalmun satoisuus on ylivoimainen. Kun lauhkeiden maiden rypsistä saadaan keskimäärin 800 kiloa öljyä hehtaarille vuodessa, tropiikin öljypalmusta saadaan 3800 kiloa. Auringonkukan siemenistä on mahdollinen saada 700 kiloa ja soijapavusta 500 kiloa öljyä vuodessa hehtaarilta.
Öljypalmu on kehitysavun menestyksekäs tarina. Vielä 1970-luvulla Malesia ja Indonesia olivat Suomen kehitysavun ehdokasmaita. Indonesiaan metsäapua muutaman vuoden annoimmekin. Tänään Malesia ja Indonesia eivät kehitysapua enää kaipaa. Maat ovat normaaleja kansainvälisiä kauppakumppaneitamme.
Öljypalmun viljely mainitaan usein ympäristölle tuhoisana, luontaisia sademetsiä hävittävänä toimena. YK:n 2022 Montreal -kokous ohjeisti suojelemaan vähintään 30 prosenttia maa-alasta, myös sademetsistä. Näin luonnon monimuotoisuus säilyy. Kun tämä ehto toteutuu, tropiikin maat voivat jatkaa energiaviljelyn tiellä. Peltometsäviljelyn öljypalmu luo myös melkoisen hiilen nielun.
Öljypalmun kannustamana maatalous kehittyy nyt ilmastokamppailun myötä näissä tropiikin alun perin köyhissä maissa. Kehitys siellä menee Rudolf Dieselin vihreän siirtymän ennustuksen mukaan.
Dubain 2023 ilmastokokouksen biodieseliä tukevien päätösten mukaan sopivien öljykasvien viljelyä olisi syytä kehittää myös Euroopassa, Suomi mukaan lukien. Eiköhän meilläkin ole jo tarve siirtyä Rudolf Dieselin bioaikaan.
Veli Pohjonen
Maatalous- ja metsätieteiden tohtori
Metsänhoitotieteen dosentti
Helsingin yliopistossa
Metsätalouden energiatuotannon
emeritusprofessori
Joensuun yliopistossa
