Tervepä terve. Toimituksen itägallerian viikkotaiteet ihaillaan tässä seuraavaksi.
***
Vaaliasiaa siellä ja täällä, joten pyhitetään tämä nurkka pysyvämmille arvoille.
Juuri taidetta oli jos ei ilmassa niin ihan pitkin seiniä lauantain retkikohteessa. Tie vei pitkään suunnitellulle keikalle Alvar Aallon 1930-luvulla piirtämään Villa Maireaan Noormarkkuun. Aikansa mittapuulla valtavan edustushuvilan tilasivat kodikseen Harry ja Maire Gullichsen.
Talo on pyhiinvaelluskohde arkkitehtiopiskelijoille ja muillekin: opastetuilla kierroksilla kuuleman mukaan riittää väkeä. Kaiken päälle talo ei ole museo vaan edelleen aika ajoin suvun yksityiskäytössä.
No, Aallon mainitseminen sai jotkut jo lopettamaan lukemisen, mutta ottakaa tämä vaikka lähimatkailun ylistyksenä. Jo parin tunnin kiskaisu vieraammille tanhuville antaa enemmän kuin kattopaneelien laskeminen. Lehteä kauempana lukevat tietysti suuntaavat pääsiäisenä näille main sitten vähän kuin vastalahjana.
Tällainen Aallon viivan ihailija vaikuttui kyllä: paikan päällä ja oppaan kanssa talon ajatus vasta kunnolla avautuu ja kuvien seinät muuttuvat jonkun kodiksi. Taidekokoelmassakin riitti ihmeteltävää.
Ennen muuta tuli mieleen, miten pieni tekee paljon. Mairea on koti, vaikka puolijulkinen sellainen ja niinpä narikkaan jäivät sekä kengät että kamerat. Kuvauskielto alkuun oudoksutti, kohta siitä oli iloinen samaan tapaan kuin vihkiäisissä tulevasta kuulutuksesta, jonka mukaan paikalla oleva kuvaaja hoitaa räpsimisen, muut saavat pitää peput penkissä. Jopa rauhoitti kuuntelemista, kun jokaisen ei pitänyt saada omia kuvia ja kotona tietysti muutenkin ollaan ilman kenkiä.
Ennen muuta mielessä kävi aikojen muutos: taskusta löytyvällä vikineellä saisi tehtyä vaikka elokuvaa paikan päältä talossa, jonka valmistuessa ULA-radiostakaan ei aikoihin tiedetty mitään.
No, aikanaan vieraat kai nauttivat toisenkin konjakin ja kuvien perusteella sikareja on polteltu. Epäilen, että ei katsottaisi hyvällä, jos tämän päivän pistäytyjä pistäisi ruokasaliin astuessaan havannalaisen kytemään. Ajat ja niin edelleen. Matkakohteena voi muuten suositella.
Tietysti taulut voi yhdistää vaaleihinkin. Nyt ei hirveästi kuultu talkooalkuisia iskulauseita. Minä sitten kehotan, jos en säästö- tai synnytystalkoisiin niin siivous-. Vielä on naamakaupalla kylttejä pitkin tienvarsia. Puolueeseen katsomatta tiedätte tietysti, että nämä kuuluvat pahvinkierrätysastiaan ja nippusiteet muoveihin.
***
Niinpä ollaan nyt Naton jäsen ja hyvä niin. Parempi läntisessä porukassa kuin omin päin täällä perukoilla. Samaa sanoi isoäitini ohjeeksi väkijuomien nautinnan suhteen: ei yksin eikä huonossa seurassa.
Taustalla tietysti on vakava asia eli turvallisuusympäristön muutos. Turvallisuudentunnehan on vähän kuin pilkkijä kevätjäillä. Tuossa se vielä äsken oli.
Noin muuten on hyvä, kun puhutaan. Vaihtoehtonahan olisi lakaista asiat Naton alle.
***
Heip.
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi
