Olemme takuulla kaikki tietoisia siitä, että sote-sektorilla on vaikeuksia: kustannukset karkaavat, palvelut heikkenevät, päivystykset ruuhkautuvat, mielenterveyspalvelut ovat kriisissä ja vanhusten hoito kaukana siitä, mitä läheisillemme toivomme.
Jo nykyisin sote-sektorilla käytetään rahaa 21 miljardia euroa vuodessa ja arvion mukaan summa kasvaa 6 miljardilla eurolla seuraavan 10 vuoden aikana – mikäli jatketaan nykyisillä toimintavoilla.
Vanha toimintamalli on aina helpompi valita kuin uusi.
On inhimillistä ja ymmärrettävää, että haastavaa kokonaisuutta suunnitellessa tartutaan omiin parhaisiin kokemuksiin. Näin ei synny edellisiä parempia kokonaisratkaisuja. Olemmeko pulassa?
Todellisuudessa sote-uudistusta ei ole vielä tehty, vasta perustakenteet on päätetty. Uusilla aluevaltuuston jäsenillä on kaikki mahdollisuudet luoda meille toimiva, edeltäjiään laadukkaampi, kustannustehokas kokonaisuus.
Kysymys on uskalluksesta, kiinnostuksesta uusiin näkökulmiin ja kyvystä päättää uudella tavalla. Paljon on kiinni suoraan sanoen uskalluksesta.
Uusien aluevaltuutettujen ensimmäisten kysymysten tulisi kuulua: Miten tehdään nykyistä pienemmillä kustannuksilla neljä kertaa parempaa laatua?
Mitkä ovat todelliset ja vertailtavat kustannukset eri palvelun tuottajilla? Mikä on yksittäisen hoitotoimenpiteen kustannus?
Kuinka korkeaksi kustannus nousee, kun ihminen on kauan hoitojonossa tai sairauspäivärahalla? Mikä on lopulta laatua ja miten sitä mitataan?
Asiakaskokemus voisi olla yksi laadun mittari.
Sote-palveluita käyttäessä asiakkaan terveydellisten tarpeiden lisäksi on kunnitoitettava ja huomioitava myös tunteiden osuus. Toinen laadun tekijä on henkilöstön työtyytyväisyys.
Mikäli henkilöstö voi huonosti, ei heidän ole mahdollista tehdä työtään parhaalla laadulla.
Miten näihin päästään, tehokkuuteen, laatuun, oikeudenmukaisuuteen ja taloudelliseen kestävyyteen?
Vastaus on: yhteistyöllä ja rohkeudella. Nykyinen asetelma on rakennettu julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin vastakkainasettelulle.
Tämän purkaminen, rakentavan yhteistyön ja pienet yritykset mukaan ottavan monituottajamallin käynnistäminen ovat uusien valtuutettujen käsissä, toivottavasti rohkeutta riittää, sillä pelissä on paljon.
Stina Siikonen
Varsinais-Suomen Yrittäjien
varapuheenjohtaja
