Skip to main content

Tervepä terve. Toimituksen koillispiipun viikkosuodattimet vaihdetaan tässä seuraavaksi.
***
Ilma vaivaa, eikä tämä ole biokaasuhuumoria.  Oli puheena sisä- tai ulkoilmasto, ratkaistavia pulmia tuntuu riittävän.  

Viime päivät ilmastonmuutosasian keulakuvana on ollut nuori Greta Thunberg ja hänen innoittamanaan ilmastolakkolaiset. Naisella on tietysti vastaväittäjiäkin, arkisimpana somessa lällättävä porukka, joka nousee barrikadeille heti, kun joku julkeaa ehdottaakaan, että edes jotain tarttis tehdä.  

Voin kertoa salaisuuden: kukaan ei ole viemässä autoja eikä kiukaita, joten sopii hiukan rauhoittua. 

Ympäristöasioihin liittyen julkaistiin myös lajien elinvoimaisuudesta kertova Punainen kirja, mikä on totista luettavaa. Tässä on kuin ohimennen saatu aikaan taas vähän pidempi uhanalaisten lajien lista, joten kovakalloisimmillekin pitäisi kohta valjeta, että ihan putkeen ei ole viime aikoina mennyt.
***
No, energiaahan säästää pitää.  Eduskuntavaaleista voi tulla ilmastovaalit, enkä oikein tiedä, ovatko ehdokkaat tässä mielessä vähän hakoteillä vai oikein ovelia.  On nimittäin silkkaa energiantuhlausta ripustella A4-kokoisia mainoksia teksteineen maantien varteen. Mitään selvää niistä ei saa.  Aakolmonen alkaisi jo riittää

.Vaan entä, jos tarkoitus onkin rohkaista ihmisiä ekologisiin kimppakyyteihin. Sitten pienet julisteet jo aukeavatkin: autossa olijoista yksi ehtii lukea nimen, toinen numeron, kolmas puolueen ja neljäs iskulauseen.Viimemainituissa vielä on välillä  viihdearvoa sen verran että sähköä tarvitsevaa radiotakaan ei tarvitse avata.
***
Ympäristöasiat ohjaavat osaltaan vähän kaiken suunnittelua:  rakennuspiirtäjiä, kaavoittajia, liikennevisioitsijoita ja muita.

Vaan saisivatpa ohjata sisustusarkkitehtejäkin. Tämä tuli mieleen tässä eräänä iltana keittiössä.  Varmasti voisi lajitella paremminkin, mutta meillä laitetaan eri pusseihin polttokelpoinen jäte, pahviroskat, metallit, muovit ja lasitölkit.  Ja tähän ei ollenkaan vastaa 1990-luvun keittiö.  Purkithan pitäisi huuhtoa ja valuttaa ennen pussiin pistämistä, ja siinäpä loppuvat tiskipöydän reuna ja altaat äkkiä kesken, jos on useampaa purkkia ja tölkkiä ja rasiaa rivissä.

 Aikanaan tuli 60-luvun keittiössä kammiovärinää siitä, että koko kyökissä oli tasan kaksi pistorasiaa. Kolmekymmentä vuotta tuoreemmassa tönössä stöpseleitä riittää, mutta nyt on taas jo uudet vaatimukset. Pysäköintiruuduilla on asuntoja myyty, mutta jatkossa pitää siis kehua, että on hyvät purkkipaikat.
***
Heip.
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi

Jaa artikkeli: