Tervepä terve. Toimituksen koilliskulman viikkosuodattimet puhdistetaan tässä seuraavaksi.
***
Viikon teema liittyy ilmastoon. Kansainvälinen ilmastonmuutospaneeli luki madonluvut, eikä tämä jäänyt ilman vastausta. Liikenne- ja viestintäministeriö esitti jo jokusen ajatuksen, joilla liikenteen päästöjä voitaisiin rukata alaspäin. Lännen Median jutussa asiantuntija uumoili, että suomalainen arki voi jatkossa olla kovin toisen näköistä kuin nyt, alkaen sähkön saatavuudesta. Viikolla lukemassani metsäjutussakin tätä hiilitasapainoa taas pyöriteltiin.
Mene ja tiedä. Selväähän on, että keikaus nykyistä karumpaan arkeen on edessä. Jos ei vie Haades ennen aikojaan, tässä voi itsekin ehtiä nähdä sen ajan, kun esimerkiksi lentäen eivät liiku kuin välttämättömimmät asiat. Väkisin tulee mieleen, että pitkille viikonlopuille Berliinissä tai urheilijoiden leirityksille ulkomailla sanotaan hyvästit ennen kuin arvataankaan.
Valmiudet riippuvat siitä, keneltä kysytään. Osa tuttavista on esimerkiksi jo rukannut ruokavaliotaan ympäristömielessä oikeaksi katsomaansa suuntaan, toisaalta joku ei tingi asuntonsa lämpötilasta astettakaan. Ruokamielessä surettaa, että silakka ei näy ruokapöytiin löytävän edes ympäristöystävällisyytensä nojalla.
Autoharrastajien keskuudessa ministeriön lista aiheutti parranpärinää, eikä sinänsä ihme. Mittatappiolta tuntuu, jos muuten vähällä ilmastokuormalla elävä mobilisti pari tankillista museoautollaan kesässä ajelee.
Moni vetoaa ulkomaihin; usein lausuttu ajatus koskee sitä, että mitä kannattaa saunan päästöjä kytätä, kun Kiinassa palaa rivi hiilikaivoksia. Ihan kuin holtittomuus toisaalla toisi itselle oikeuden polttaa bensaa ämpärissä pihalla, jos siltä tuntuu.
Aina on joku itseä pahempi rikollinen, mutta kai se joku tolkku olisi omissakin hommissa aina oltava.
No, tein tuossa Sitran verkkotestiä, jonka lopputulos on, että oma hiilijalanjälki on piirun keskivertoa isompi.
Testiä täyttäessä alkoi miettiä, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen. Testissä kesämökistä saa miinusta, joka pienenee, jos talo on vain kesäkäytössä. Entisestään miinus lyhenee, jos käyttäjiä on monta. Väkisin tuli mieleen, että entä jos osa tulijoista karauttaa paikalle kaasu pohjassa veekasilla kontti täynnä avokadoja; että miten pitkä miinus ja kenen sarakkeeseen sitten merkitään. Kerrottakoon, että esimerkki on keksitty, lähipiiri polttaa fossiilisia kai aika harkiten.
Tai entä jos itse ei halua ostaa mitään, mutta saa tavaraa lahjaksi. Ja niin edelleen.
Avokadonviljelyn lisäksihän yksi monen silmätikuksi nostama asia on pirttiviljely. Omalla kohdalla syntitaakkaa kasvattavat rasvaiset jutut; diesel ja juustot. Molempia menee liian kanssa, vaikka ilmastoviisaat toruvat.
Rasvaisten juttujen kertominen taas ei oikein tunnu sopivan tähän asenneilmastoon.
***
Heip.
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi
