Vanha kirkko lämpimällä säällä, perinteinen purjelaiva tai vaikka saaristolaismarkkinoilta ostettu narunyssäkkä. Näitä yhdistää tervan tuoksu, useimmille suomalaisille tuttu.
Terva uhkaa kuitenkin jäädä pienen piirin tuotteeksi.
Euroopan kemikaalilainsäädäntö edellyttää, että markkinoille tuotavat kemikaalit rekisteröidään.
Hiljakkoin perustettu Eläköön terva- yhdistys alkaa nyt paiskia töitä sen eteen, että mäntytervalle saadaan EU:n kemikaaliasetuksen edellyttämä Reach-rekisteröinti. Rekisteriin pääsy on sen ehto, että tervaa voidaan luvallisesti jatkossa tuottaa yli tonnin eriä – käytännössä kyse on siitä, että tervan ympärillä voi olla jatkossakin myös kaupallista toimintaa.
Yhdistyksellä on myös vankat siteet eteläiseen Saloon: Pelastetaan terva-kampanjan projektipäällikkönä toimii kiskolainen Teija Aaltonen.
Vaikka tervan aromi on osa monen lapsuusmuistoja, Aaltonen korostaa, että yhdistys ei ole vain nostalgian ja perinteen vaalimisen asialla.
–Tervalla on käyttöä myös modernissa rakentamisessa.
Esimerkkejä löytyy ainakin Helsingistä: Vuosaareen vuonna 2007 valmistuneen puurivitalon ulkoverhouksessa on käytetty tervamaaleja.
–Toisaalta museovirasto ja kirkot ovat hädässä nekin, jos tervaa ei ole saatavana, Aaltonen tähdentää.
Linnunmaa Oy teki tervan esirekisteröinnin vuonna 2008. Tuolloin suomalaisia terva-alan toimijoita listattiin noin 30. Varsinaisia tervanpolttajia näistä oli pieni osa. Terva on lisäksi kuitenkin vahvasti mukana esimerkiksi hevosalalla, missä se on osa tiettyjä kavionhoitotuotteita.
Lue koko juttu painetusta lehdestä
