Tervepä terve. Toimituksen koillistiskin viikkovekselit kirjoitetaan tässä seuraavaksi.
***
Suomalainenhan tietää yleensä rahan arvon. Enemmän on parempi, mutta laadusta ei aina ole niin väliksi. Ääriesimerkki tiemmä on, että ohuen kirjan on joidenkin mielestä oltava paksua halvempi. Buffet-ravintolassa vedetään ähkyyn asti, kun kerran kaikesta on maksettu. Ja niin edelleen.
Kaikkialla tämä ei päde.
Koilliskulmasta piipahdettiin viime viikolla Hectorin konsertissa. Isolla miehellä on iso tuotanto, isoja hittejä, vaikka joskus harmillisen iso ero huonoimpien ja parhaiden tekstien välillä. Konsertti oli isohko elämys.
Vain loppupuolella alkoi ärsyttää; väki alkoi tungeksia ulos konserttisalista jo hyvissä ajoin ennen viimeistä kappaletta saati ylimääräisenä soitettuja lauluja. Kokemus valjuuntui, kun osa yleisöstä kompuroi hämärässä kohti ovia ja peitti mennessään näkyvyydenkin lavalle.
On se kumma: muuten pitää saada rahalle vastinetta, mutta kalliilla ostettujen konserttilippujen kohdalla jätetään vartti lopusta käyttämättä.
Sanottakoon se nyt suoraan vastaisen varalle: etuajassa poistuminen tuonkaltaisesta tapahtumasta on epäkohteliasta muuta yleisöä ja esiintyjää kohtaan. Minuutin tai parin jonotus narikassa kuuluu asiaan. Jos se on liikaa, sietää jäädä kotiin tai osallistua mielenhallintakurssille.
***
Tässä tietysti tullaan siihen varman päälle pelaamiseen, jota nähdään esimerkiksi lentoasemilla ja lauttaterminaaleissa. Heti, kun lentokoneeseen tai laivalle johtavat ovet on avattu, kansa tungeksii kohti liikennevälinettä.
Taustallahan on ymmärrettävä pelko: huoli siitä, että kyydistä jäädään, jos ei heti mennä kyytiin — vaikka aikataulun mukaiseen lähtöön olisikin vielä puoli tuntia.
Ehkä konsertista pakenemisessa ennen aikojaan on kyse pohjimmiltaan samasta.
Voin lohduttaa: parkkipaikalla odottava oma auto ei jätä, vaikka hetken joutuisikin takkia narikkajonossa vartoamaan.
***
Heip.
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi
