Sunnuntaina julkistetun sote-mallin kanssa voidaan elää Salossakin, arvioi sosiaali- ja terveyslautakunnan varapuheenjohtaja, särkisalolainen Heikki Liede (kok).
Hän pistää toivonsa siihen, että sananvaltaa jää myös paikallistasolle.
Hän toteaa, että lautakunnan rooliksi jatkossa jää nimenomaan tehtävien soveltaminen paikallisiin olosuhteisiin.
– Paikallinen pelivara jää, vaikka ohjaus olisi missä, Liede uskoo.
Hän muistuttaa, että valtavalla sote-alueella kaikkea ei voida hallinnoida keskuskaupungista käsin.
– Siihen tuskin on poliittista ilmapiiriäkään, että toiminta olisi kovin keskusjohtoista.
Lieteen mukaan sote-alueen onkin ”työnnettävä narulla”.
Liede on myös luottavainen siihen, että sote-alue ei tee esimerkiksi palvelupisteistä päätöksiä suinpäin.
– Tehdäänhän ne päätökset jo nyt joillain perusteilla, missä mitäkin on.
Tiettyä kilpavarustelua ei hänen Lieteen mukaan pitäisi kuitenkaan päästä syntymään. Hän pelkää, että kunnissa voi nyt tulla halu pistää pystyyn monenlaista, joka sitten maksetaan ”isosta piikistä”.
– Salolla ei ole ole tällaista mahdollisuutta lainaan, ja se voikin jäädä maksumieheksi.
Toiveena on, että halut yltiöpäiseen investointiin saataisiin pidettyä jäissä.
Potilaan vinkkelistä mikään ei muutu hetkessä, muistuttaa Salon apulaiskaupunginjohtaja Kai Saarimaa.
– Samalta terveysasemalta löytyy edelleen apu kuin tähänkin asti.
Sunnuntaina julkistettu esitys sote-malliksi jakaa Suomen viiteen sote-alueeseen, joissa kunnat ovat kuntayhtymänä. Sote-alueen toimintaa ovat jatkossa niin yliopistosairaalat kuin muutkin sairaalat, samoin terveyskeskukset. Perusyksiköiden kuten terveysasemien määrästä ja sijainnista päättää jatkossa sote-alueen hallinto, ei kunta. Sote-alueiden rajat ovat suunnilleen samat kuin nykyisten erityisvastuualueiden.
Saarimaa ei ole vain hyvillään esitetystä ratkaisusta. Salo ehti antaa lausuntonsa, jonka mukaan se olisi voinut olla oma sote-alueensa.
Tämä olisi taannut kaupungille isomman päätösvallan oman alueen palveluista.
– Se lausunto päätyi nyt roskakoriin.
