Skip to main content

Lukaalin lämmitykseen

Tervepä terve.  Toimituksen lounaisnurkan viikkosurvos poljetaan tässä taas.
***
Sitähän uumoiltiin, että  keskenään samanlaiset presidenttiehdokkaat ovat asialla.

Niinpä taisivat. Tosin telkkarin vaalivalvojaisten perusteella tukijoukoissa on edelleen jotain vanhahtavaa jakoa; Finlandia-talon viinilaseja kilistelevä pikkutakkiosasto vastaan Tavastian rokkiluolan monenkirjavampi väki.   

Eipä sillä, ettei  kokoomuksen juhlista olisi oppinut jotain itsestäänkin.  Kemuissahan lanseerattiin Maki Kolehmaisen tekemä voittolaulu, mikä piti kuunnella oitis netistä. 

Se kyllä herätti tunteita.  Ensin tulivat vanhat tutut myötähäpeä ja epäusko ja sitten pari ihan uutta.
***
Ehdokkaiden kielenkäyttö on perattu aika tarkkaan.  
Korvaani otti radiosta kuultu asiantuntijan näkemys siitä, että  Mauno Koiviston ja Niinistön puheenpartta  yhdistää varsinaissuomalainen koukeroisuus.

Ei kai se ihan niin ole, vaikka totta on, että Niinistö ja Koivisto  tunnetaan pitkistä ja monipolvisista vastauksista.  
Joidenkin mielestä yletön mutkittelu on filosofista,  jotkut taas ovat sitä mieltä että sillä koetetaan peittää ettei ole sanottavaa.
Mutta yhteys maakuntaan jäi hämäräksi.  Varsinkin kunnon turkulaismurrehan on kaikkea muuta kuin pitkää kielenkäyttöä: sanoista pätkitään puolet ja lupsakka jaarittelu lähes loistaa poissaolollaan. Melkoisen monta arkipäivän tilannetta saa hoidettua fraasilla kui.

Yhden ajatuksen mukaan  länsisuomalaiset tietävät, mitä sanoa ja itäsuomalaiset, että miten.  Markku Heikkilän mukaan harmittoman tyly turku sopii parhaiten pieneen kinasteluun.

No, kun kumpikin ehdokkaista maksaa veronsa kehäkolmosen tuolle puolen,  lounaisrannikolta katsoen tässä oli kaksi itäsuomalaista ehdokasta rinnan.  
Että antaa rönsyillä vaan.
***
Hersyvänsorttinen ajatuskuvio tuli mieleeni  uutisesta, missä kerrottiin että tuore presidenttipari meni heti maanantaina tutustumaan uuteen luukkuunsa Mäntyniemeen.

Sillä kierroksella olisi  ollut lysti olla mukana.   Yleensähän  asuntoesittelyssä oppii sen seitsemän uutta keinoa kääntää joku epäkohta parhain päin. 

Varmasti on Mäntyniemessäkin jo siellä täällä vähän repsottavaa tapettia ja jalkalistasta maali lähtenyt.
Tosin muutaman vuoden väliaikaismajoitushan se vaan, jolloin välttää kolkompikin kämppä.

Mutta noin muuten. Voin sieluni silmin nähdä, miten Halonen kierrättää pariskuntaa pitkin taloa:
– Tässä meillä on vessa ja täällä käytävän päässä vaatehuone.  Tuon patterin termostaatti vähän tiputtaa. Varokaas sitä kynnystä.  No niin, ja tästä päästään tänne kodinhoitohuoneseen.  Hyvänen aika, joko tuo pesukone on käynyt.
Kamreeriluonteelle tuo tietysti on oivallinen asumus, lämpölaskua pienentää varmasti kun on monta takkaa ja tuplalasit.
***
Heip.
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi

Jaa artikkeli: