Runsaan viikon päästä soi monenlainen musiikki Perniön toimintakeskuksen pihalla. Talo täyttää tasavuosia ja on juhlansa ansainnut, eivätkä kekkerit festivaaleihin jää.
Juttu toimintakeskuksesta on lehdessä pidemmällä, ei ensimmäinen eikä varmasti viimeinen. Lehden tehtävä on kertoa myös paikallisten kehitysvammaisten elämästä ja epäkohdistakin, jos tarvitaan. Valitettavasti niitäkin on toisaalla ilmennyt; esimerkiksi asuinyksiköistä on muilla paikkakunnilla löytynyt myös kriittistä uutisoitavaa. Puolestapuhujia tarvitaan, sillä vammaisten oma ääni ei välttämättä yksin kuulu.
Kehitysvammaisten arjesta, iloista ja suruista kertominen on työtä sen puolesta, että tämä monennäköinen joukko ihmisiä olisi entistä kiinteämpi osa yhteisöä ja entistä harvempien ennakkoluulojen tai pelkojen kohde. Näiltä osin maailma muuttuu juttu kerrallaan ja avoimien ovien päivä kerrallaan. On se muuttunutkin, mistä kertoo jo kielenkäyttö: vielä vuonna 1958 astui Suomessa voimaan vajaamielislaki, mikä kuulostaakin julmalta. Vuonna 1978 voimaan astui kehitysvammalaki. Suhtautuminen on muuttunut viime vuosikymmenien aikana, mutta edelleen siinä lienee paranemisen varaa.
Kuun lopun festivaalit toivottavasti vetävät yleisöä pihan täyteen. Maanantaina juttua tehtäessä selväksi kävi, että sade ei juhlivan talon väen mielialaa lannista.
Toimintakeskus on työntekijöilleen joka tapauksessa tärkeä paikka, mutta jotain on muuttunutkin. Takavuosina talossa tehtiin muun muassa erilaista alihankintaa paikallisille yrityksille. Tehtävät oli sovitettu tekijöiden taidon mukaisiksi ja monelle oli tärkeää se, että kyseessä oli ”oikea työ”.
Kehitysvammaisten työllisyysaste ei ole häävi valtakunnallisesti: noin 30 000 työikäisestä kehitysvammaisesta on työsuhteisessa palkkatyössä noin 600. Työkeskuksissa työtoiminnassa on noin 6000 henkeä, palkkatyöhön oikeanlaisella tuella voisi Kehitysvammaliiton mukaan työllistyä 2000 henkeä. Ehkä tälläkin seudulla olisi jollekin heistä sopivaa työtä, tekijänsä rahkeiden mukaista.
Pulmana voi olla, että tätä vaihtoehtoa ei yksinkertaisesti tunneta.
