Järrrrrrrjen veit, ja minusta orjan teit, lauloi Olavi Virta aikanaan klassisessa Mustasukkaisuutta-tangossa. 
Samat sävelet soivat viime viikolla Perniön liikuntahallissa.
Orjuudesta tai järjen lähtemisestä ei tosin ollut havaittavissa merkkejä, vaikka komento olikin jämpti, kun runsaat parikymmentä lukiolaista kertasi ties monennenko kerran vanhojen tanssien askelkuvioita.
Harjoituksissa homma sujui sivullisen silmään — no, kuin tanssi. Opettaja Emmi Lahti kehuukin oppilaiden motivaatiota hyväksi. Eväät omatomiseen harjoitteluunkin ovat jotain ihan muuta kuin takavuosina: musiikit saa netistä ja jos askeleet ovat hetkellisesti hukassa, ne voi luntata vaikka Youtubesta.
Vanhat tanssit on yksi lukiovuosien kohokohdista, sanovat tansseja odottavat Sofia Ervasto ja Aino Laurila.
Asiaan voi suhtautua ihan järkevästikin; kevään tanssiharjoituksilla saa hyvän pohjan valssin ja tangon taitamiseen myöhemminkin.
Tanssit ovat tunteikaskin tapahtuma, tietynlainen virstanpylväs ja näytön paikka. Ennen iltaa on pitänyt hankkia puku, kengät, kampaus…
Joskus käy tuuri, kuten Aino Laurilalla.
Syvänpunainen puku on kaverilta lainassa ja sopi melkein suoraan.
– Olkaimia vain piti lyhentää.
Sofia Ervastolla kävi samoin tuuri; puku vapautui käyttöön serkulta.
***
Vanhat tanssit on koulun sisäinen tilaisuus, johon lippu on ostettava etukäteen, ensisijaisesti lippukauppaa hoitaa Sofia Ervasto. Myös muilta ”vanhoilta” voi tiedustella. Ovelta lippuja ei myydä.
Lippurahoista kustannetaan muun muassa orkesteri ja kahvitus. Tanssi-ilta on huomenna.
