Kosken voimalaitoksella Kiskonjoella on toukokuun alusta asti tutkittu lohen vaelluspoikasten kulkemista yläjuoksulta alajuoksulle, vaikka kalatien rakentaminen aloitetaan joko tänä tai ensi vuonna. Kalatie on kuitenkin nousevia kaloja varten ja niitä varten se on myös suunniteltu.
– Nyt tutkimme, miten vaelluskalat saataisiin turvallisesti alas, jotta ne pääsevät jatkamaan matkaansa merelle. Kalojen käyttäytymiseen liittyviin tutkimuksiin on vähitellen herätty muuallakin Suomessa, kun on huomattu, ettei hyvin toimivien kalateiden suunnittelu olekaan niin yksinkertaista, Kala- ja vesitutkimus Oy:n tutkija Petri Karppinen avaa.
Odotukset ja tulokset lohenpoikasten selviämisestä Koskenkosken voimalaitoksen läpi eivät ole kovin korkeat.
–Vapautetuista lähetinkaloista vain harvat hakeutuivat vanhan luonnonuoman kautta padolta alas, vaikka ohijuoksutusluukkuja pidettiin ajoittain auki. Suurin osa kaloista seurasi voimakkaampaa virtausta suoraan kohti voimalaitosta.
– Yläkanavan välpän eli säleikön paikkaa pitäisi muuttaa, jotta kalat pysähtyisivät jo padolla. Jos tätä ei tehdä, niin suurin osa kaloista ajautuu voimalaitoksen välpälle ja turbiineihin ja kuolleisuus nousee suureksi. Lisäksi tarvittaisiin jonkinlaista ohjausrakennetta ohjaamaan kalat turvallisemmalle reitille kalatiehen tai ohijuoksutuskanavaan.
Tutkimuksen rahoittaa ELY-keskus ja se on osa valtakunnallista kalatiestrategiaa, jota koordinoi Maa- ja Metsätalousministeriö. Karppinen ja kollegansa ovat tehneet vastaavanlaista tutkimusta radiotelemetrian avulla esimerkiksi Mustionjoella ja Kymijoen länsihaarassa.
– Kolmekymmentä kasvattamolla kasvatettua lohenpoikasta sai vatsaonteloonsa radiolähettimen. Kala nukutetaan, tehdään pieni viilto vatsaan, laitetaan lähetin sisälle ja ommellaan kaksi tikkiä.
Aikuinen lohi lähtee mereltä syksyllä noustakseen kutemaan jokeen. Keväällä poikaset kuoriutuvat ja ne lähtevät 2–3-vuotiaana merelle, kunnes vaeltavat aikuisena takaisin kutemaan. Siinä lohen elinkaari lyhyesti.
Koko juttu 20.5. lehdessä.
