Tyrnistä mielitään ravinnesiepparia

Sanni Tuominen (vas) ja Roosa Ruokonen kuljettivat tyrnin taimia niiden istutuspaikoille. Perniöön saapui toistakymmentä istuttajaa. Viime perjantaina oli Latokartanontien varrella  vauhti päällä, kun 660 tyrnin tainta istutettiin Janne Kaarlamon 70 aarin pellolle Perniönjoen varteen.

Kaarlamo ei oma-aloitteisesti päättänyt lähteä tyrniä viljelemään, vaan hän vastasi Turun yliopiston emeritusprofessori Heikki Kallion kutsuun.

Kallio on käynnistämässä pilottihanketta, jossa tutkitaan tyrnin mahdollisuuksia sitoa maaperästä typpeä ja fosforia, jotta ne eivät päätyisi rehevöittämään vesistöjä etenkin Saaristomerellä.
Tyrnejä istutetaan tänä keväänä Perniönjoen varren lisäksi Paattistenjoen ja Vahdonjoen varsille sekä Piikkiönlahdelle.

Elintarvikekemian alalla uransa tehnyt Heikki Kallio on tutustunut tyrnin mahdollisuuksiin erityisesti Kiinassa, jossa kasvia käytetään maan sitomiseen. Suomessa häntä alkoi kiinnostaa tyrnin käyttö vesistönsuojelun näkökulmasta.
– Pajukin on kasvi, jonka on todettu sitovan ravinteita. Sitä ei ole kuitenkaan hyödynnetty laajasti, koska energiapajulle ei ole löytynyt laajaa kiinnostusta. Ajattelin, että maanviljelijöille tyrni voisi olla kiinnostava mahdollisuus, kertoi Heikki Kallio.

Tyrniraki-hankkeeseen mukaan lähteneet viljelijät ovat tehneet kymmenen vuoden sopimuksen. Tuona aikana maaperästä otetaan näytteitä, joilla päästään toteamaan tyrnin teho ravinteiden sitojana.
Taimet viljelijät ovat kuitenkin maksaneet itse ja he saavat käyttää marjatkin haluamallaan tavalla.
– Kokeilunhalusta lähdin mukaan. Sekin vaikutti, että poikani oli vielä enemmän kiinnostunut tästä. Vähän olen jo tyrniin ehtinyt tutustua, mutta onhan tässä vielä aikaa ajatella marjasadon suhteen, pohti Janne Kaarlamo.

Koko juttu 28.5. lehdessä. 

Jaa artikkeli: