Varsinais-Suomessa teollisuuden puolelta on kuulunut viime aikoina hyvää.
Uudenkaupungin autotehdas tekee menopelejä sen minkä ehtii, ja varsinainen jättipaukku tuli Turusta, missä telakan tilauskirjat ovat täynnä vuosiksi eteenpäin. Carnival Corporation tilaa kaksi risteilyalusta Turusta.
Olisi varmasti väärin todeta, että perinteinen metalli on maakunnan yhtenä tukijalkana. Mahdottoman paljon perinteistä ei autojen tai loistoristeilijöiden valmistamisessa näet liene – sitäkin enemmän erikoisosaamista, joka näin säilyy maakunnassa.
Julkisuudessa on jo ennakoitu sitä, että suurten risteilijöiden rakentaminen edellyttää tuntuvia satsauksia ja investointeja myös Turun telakalle.
Jos hyvin käy, tämä tarkoittaa sitä, että jo ennen kuin uusien laivojen rakennus alkaa, on telakan porttien sisäpuolella töitä tekeville – rakennus- ja laajennustöitä nimittäin. Toivoa sopii, että heijastevaikutus jo tästä ulottuu Saloon asti.
Samaan aikaan toisaalla on saatu aikaan muun muassa sopu maltillisesta palkkaratkaisusta. Ratkaisu on saanut osakseen kritiikkiä, sillä palkkaratkaisun yleiskorotus jättää nousun alle 20 euroon. Palkkaratkaisu on toisaalta vain askel tiellä, jolla työmarkkinoita yritetään vääntää uuteen muotoon. Paras tae työllisyystilanteen paranemiseen on silti se, että on osaamista, jota myydä. Yhdestä kilpailukykyisestä alasta tulee veturi, joka kiskoo muita mukaansa.
Meriteollisuuden puolella asia lienee juuri nyt näin. Lähtisikö sen siivellä kasvamaan joku tyystin toinen alakin.
