Heinikko kahisee, kun Teijon koulua käyvä tyttökolmikko käy majatarpeita vähän matkan päässä koulun pihasta. Maja itsessään on tehty puiden katveeseen koulun takapihalle. Niityn takana kimmeltää merenselkä.
Teijon koulussa on monenlaista luontoa lähellä ja jatkossa luonnosta halutaan tehdä entistä isompi osa koulupäivää. Teijon alueen kyläyhdistys ja koulu julkistivat yhteisen luontokouluprojektinsa viime viikolla.
Kyse on siitä, että ympäristökasvatuksen osuutta oppiaineissa kasvatetaan, käytännössä siis viedään esimerkiksi oppitunteja entistä useammin koulun ympäristöön tai läheltä alkavaan kansallispuistoon.
–Sahajärvellehän on tästä 300 metriä matkaa, rehtori Mikko Linna muistuttaa.
–Olemme käyttäneet ennenkin paljon lähiluontoa hyväksemme.
Linna tähdentää, että opetuksen runko pysyy tuttuna.
–Opetussuunnitelmaahan emme voi emmekä saa muuttaa. Matematiikan harjoitukset on edelleen parasta tehdä pulpetissa.
Taustalla on huoli siitä, miten lasten luontosuhde voi ja kehittyy. Kyläyhdistyksen puolesta projektia vetävä Stina Suutari on huomannut, että entistä harvemmassa perheessä tehdään pieniäkään luontoretkiä.
–Onhan näitä puheita ollut, että jossain lapset eivät osaa kävellä metsässä vaan kompuroivat juuriin.
Mikko Linna toteaa, että luonto on kovassa kisassa muiden vapaa-ajan harrastusten kanssa.
Projekti on vasta polkaistu käyntiin, mutta ideoita on roppakaupalla; Stina Suutari kertoo, että esimerkiksi koulun pihaan aiotaan perustaa hyötytarha, jota oppilaat voivat hoitaa.
Salon kaupunki myönsi koululle 6000 euron avustuksen toimintakulttuurin kehittämiseen. Kyseessä on pohjiltaan Opetus- ja kulttuuriministeriön jakama erityisavustus. Myös kyläyhdistys tukee hanketta taloudellisesti. Stina Suutari kertoo, että rahaa kuluu tarvikkeiden kuten esimerkiksi haavien ja luuppien ostamiseen. Kameroitakin tarvitaan, sillä tarkoituksena on niveltää myös uusi tekniikka osaksi opiskelua. Projektia varten on kehitetty verkko-oppimisympäristö.
Stina Suutari sanoo, että koulua kehittämällä pyritään lisäämään myös sen vetovoimaa ja sitä kautta oppilasmäärää, jotta lakkauttaminen ei nousisi edes puheissa esiin.