Skip to main content

Susivahinkokorvaukset eivät vastaa tulonmenetyksiä

Leena ja Stig Monthenin lampaat viettävät päivät ulkona edelleen.Leena Monthen jätti kätilöntyönsä kuutisen vuotta sitten ja muutti puolisonsa Stigin kanssa Kuovilaan.
Syynä oli, ettei kasvavaa lammaslaumaa ja montaa paimenkoiraa voinut enää palkkatyön sivussa hoitaa. Nyt elinkeino on tietyiltä osin ahtaalla: susi tappoi Monthenin laumasta elokuussa viisitoista eläintä, ja korvaus tulee vain liha-arvon mukaan.
–Sitten kun tulee, se maksetaan joskus ensi keväänä, lampuri korostaa.

Monthen laskee tulonmenetykseksi noin seitsemäntuhatta euroa. Päälle tulee itse tehty vuosien jalostustyö.
–Korvaukset on saava ajan tasalle, hän vaatii.

Neljätoista lammasta kuoli laitumelle Kaukurilla Kirkkojärven rannalla, yksi kotona lampolaan.

Monthen suhtautuu kokemansa perusteella myönteisesti suden metsästykseen.
–Jos susi uhkaa elinkeinoa, jotain on tehtävä.
Kannanhoidollisella perusteella alueelle on myönnetty yksi kaatolupa, mutta siitä on tekeillä valitus.
Monthenit ovat yksimielisesti kannanhoidollisen metsästyksen kannalla.
–Mutta miksi siitä ei saa päättää paikallisesti, kysyy Stig Monthen.

Susiaitaa saa maksutta, mutta pystytys pitää hoitaa itse.
–Aitaa tarvitaan kilometrikaupalla.

Jaa artikkeli: