Helena Rantaa naurattaa. 
Hänen autonsa seisoo talon etupihalla, sillä takapihalla lohkolämmittimen johto pitäisi ujuttaa kellarin tuuletusluukun läpi.
– Pitäisi ottaa siitä luukusta fyllit pois ja minä odotan, että joku tulisi ja tekisi sen puolestani, hän virnistää.
Ollaan Raaseporissa Mustionjokilaaksossa, melkein satavuotiaassa talossa Åminneforsissa.
Lämmittimen johto on ehkä se poikkeus, joka vahvistaa säännön siitä, että Ranta on työteliäs ja ehtiväinen nainen.
Helena Rannan nimi ja naama ovat monelle tuttuja, usein lehtien ulkomaansivuilta ja niistä uutisia, joita ei kukaan lue mielikseen.
Estonia-onnettomuus, tsunami, Bosnia- Hertsegovina, Kosovo, Peru. Lista on pitkä. Viimeisten vajaan parinkymmenen vuoden aikana Ranta on kolunnut monta maanosaa ja kriisipesäkettä oikeushammaslääkärin roolissa, joko tutkijaryhmien johtajana tai jäsenenä.
– Suurin ihme taitaa olla se, että olen vieläkin hengissä, Ranta miettii.
– Sitä en onneksi edes tiedä, montako kertaa olen ollut tarkka-ampujan tähtäimessä.
Työssä on kaivettu auki joukkohautoja ja koottu luurankoja.
– Ehkä minä näen näistä unia, mutta en muista sitä aamulla. Tietokoneessa on palomuuri ja päässäkin taitaa olla, Ranta miettii.
Balkanin kriisi kosketti läheisyydellään suomalaisiakin. Käytännössä kyse oli hajoavan Jugoslavian sisällissodasta, joka herätti Rannan myös ihmisoikeuskysymyksiin.
– Aina tulee olemaan ihmisiä, jotka ovat valmiit kääntämään aseet oman maan kansalaisia vastaan.
– Rahasta ja vallasta siinä on kyse.
Yksi vallankäyttäjistä on ollut Jugoslavian presidentti Slobodan Milosevic, joka oli oikeudessa Rantaa vastassa vuonna 2003.
Lue koko juttu Perniönseudun Lehdestä
