Salon viranhaltijat saivat särkisalolaisilta kylmää kyytiä keskiviikkona.
Olosuhteet tosin olivat kuumat; Särkisalokodin tiloihin ahtautui lähes puolitoistasataa ihmistä kertomaan kantansa aikeista lakkauttaa Särkisalokoti.
Tunnelmat pitkin iltaa olivat raivokkaita, pettyneitä ja turhautuneita. Taustalla on Salon kaupungin taloustilanne, joka edellyttää yksin perusturvassa neljän miljoonan säästöjä. Särkisalokodista on ajateltu säästöjä kertyvän ensi vaiheessa 250 000 euroa. Ajatuksena on, että särkisalolaiset siirrettäisiin Perniöön rakenteilla olevaan tehostetun palveluasumisen yksikköön.
Eija Aarnio aloitti kritiikin; hän peräsi toimialajohtaja Kai Saarimaalta lupausten pitämistä. Saarimaa oli vasta kesällä todennut, että Särkisalokodille annetaan vuosikymmenen työrauha.
Toimialajohtaja myönsi puhuneensa suulla suuremmalla, sen jälkeen on muun muassa leikattu sijaismäärärahoja.
Vanhustyön johtaja Hannele Lyytinen totesi, että Perniössä odottavat tuoreet tilat, eivät väistöpaikat.
– Uusi on aina uusi, säesti lautakunnan puheenjohtaja Hannu Junnila.
– Mutta kun emme halua, tuli salintäydestä yleisöstä kuin yhdestä suusta.
Yleisön joukosta puheenvuoron käyttänyt mies heitti heti kärkeen tehneensä pienen kyselyn Särkisalokodissa; sen mukaan yksikään vanhuksista ei halua muuttaa pois kotikonnuiltaan.
Särkisalolaiset kokevat tulleensa jopa ajojahdin kohteeksi.
– Miksi olette meidän kimpussamme, peräsi Johanna Nieminen.
– Tuntuu, että kaupunki on saanut hyvän tarjouksen kiinteistöstä, heitti joku.
Peruskysymys on, miksi paikkoja suljetaan kun tarve on kasvava. Kai Saarimaa totesi, että laskennallisesti paikat riittävät.
– Omien selvitystenne mukaan ei siltä näytä, sivalsi vanhustentaloyhdistyksen Maija Butters.
Kaupunginvaltuutetuista Katri Karimo (kok) piti pontevasti Särkisalokodin puolta. Hän epäili esimerkiksi ruokakuljetuksista koituvan äkkiä pitkä penni, jos Särkisalokodin keittiö kylmenisi.
– Onko siinä sitten järkeä?
Hannele Lyytisen tietoon siitä, että paikkoja tarvitseville on löytynyt, vastattiin naurulla. Kai Saarimaa totesi, että jonot terveyskeskuksesta pääsyyn ovat lyhyet.
– Isäni oli siellä vuoden, kuittasi Liisa Lindegren.
Katri Karimon tietojen mukaan Särkisalokotia ei edes tarjota vaihtoehdoksi.
Hoitajien työllisyys oli yksi asia.
– Täällä on monen työpaikka, muistutti Riitta Levonen.
Eija Kukkamaa totesi, ettei muualla Salossa olevilla työpaikoilla ole arvoa autottomille särkisalolaisille hoitajille.
– Työnantajan vastuulla ei voi olla, missä kukakin asuu, totesi Kai Saarimaa.
Hänen mukaansa koulutetun työvoiman saannissa on ollut hankaluuksia.
– No kouluttakaa, tuhahti Satu Lindegren.
Irja Westberg epäili, josko Särkisalokotiin on haettukaan tehokkaasti työntekijöitä.
Lähipalveluja piti kehittää
Perniön uusi palvelukeskus närästi monia; kyseessä on yhdistyksen yksikkö jota kaupunki vuokraa.
– Olemme siinä ikään kuin bulvaani, muotoili Kai Saarimaa.
Perniön yksikön rakentaminen pistettiin alulle jo ennen kuntaliitosta ja järjestelytoimikunta piti siitä kiinni.
Irja Westberg muisti, että muutakin yhdistymisopimuksessa luvattiin.
– Luvattiin Tiipilä ja lähipalvelujen kehittäminen. Miksi vain Tiipilän lupaus pidetään?
– Ei se voi olla syy, että kaupunki on bulvaani. Jos jotain myydään, myykää Marjasaari.
Hannele Lyytinen luki sopimuksesta, että vanhainkodit, jollaisena Särkisalokoti mukaan tuli, eivät ole lähipalvelu.
– Ei tämä ole enää vanhainkoti, muistutettiin yleisöstä.
Äkäistä osanottajajoukkoa harmittivat myös olosuhteet tilaisuudessa; saliin ahtautui noin 70 henkeä, mutta kulman takana käytävällä oli toiseen suuntaan viisikymmentä ihmistä ja toisellakin puolella iso joukko.
– Koko Särkisalo halutaan ajaa alas, kuului yleisöstä.
Leikattujen palvelujen listalle tuli mittaa, lääkärinvastaanottokin oli joskus Särkisalossa vaikka Kai Saarimaa yritti väittää toista. Koulu vielä on.
– Koskahan se sitten lopetetaan, heitti Anneli Westberg.
Kaupunginjohtaja Antti Rantakokko muistutti mieleen taloustilanteen yhteisöveroineen.
– Ei lähtökohta tietenkään ole, että joku talo tyhjennetään. Ei täällä mielellään olla.
Särkisalokodin vieressä on yhdistyksen palveluasuntoja ja yläkerrassa päivähoito. Nämä käyttävät muun muassa yhteistä ruokalaa. Kokonaisuudesta haluttiin pitää kiinni ja esimerkiksi päivähoidon mahtumista koululle epäiltiin, samoin hämmästeltiin että muutoksiin löytyy rahaa. Toimialojen keskinäisen kommunikoinnin puutetta mietittiin.
– Tämä on ollut hieno kokonaisuus, miksi se halutaan rikkoa, moitti Riitta Levonen.
Särkisalon kunnanvaltuuston puheenjohtajana toiminut Marita Wikström oli myös asiasta pahoillaan.
– Me teimme uraauurtavaa työtä kun keskitimme palvelut tähän mäelle.
Yhteiset ruokailut eivät voi korvata tuontiruokaa, muistutti Maija Butters.
Palvelutalo saa muun muassa lämpönsä Särkisalokodista. Hannele Lyytinen väisti kysymyksen talon kohtalosta.
– Se kuuluu tekniselle toimelle.
Katri Karimo tiivisti tunnot:
– Ei se 250 000 euroa ole kaupungissa mitään. Mistä se summa on edes tullut, kun vuosi sitten puhuttiin sadastatuhannesta.
Heikki Liede Petusta muistutti Salon olevan saaristo-osakunta.
– Se edellyttää saariston kehittämistä, samoin saaristolaki.
Uusi kaupungintalo sai sekin huomionsa, samoin verot.
– Me maksamme yhtä paljon kuin keskustassa asuvat mutta saamme sillä paljon vähemmän, napautti Liisa Lindegren.
Johanna Nieminen ihmetteli, miten yhteisöverojen laskuun reagoidaan vasta nyt.
– Nokian työntekijätkin ovat tienneet kauan, mihin mennään.
Myös liittyminen Kemiönsaarelle otettiin esiin.
– Eiköhän mennä, tokaisi joku.