Särkisalossa itsenäisyyspäivää juhlittiin olemalla hyvinkin itsenäisiä. 
Juhlista päävastuun kantaa kotiseutuyhdistys Meripirtin kerho.
– Halusimme korostaa särkisalolaisuutta ja niinpä meillä ei olekaan ulkopuolisia esiintyjiä, kehaisi Matti Korpi.
Menneen syksyn kuuma puheenaihe, Särkisalokoti oli aiheena myös Heikki Lieteen puheessa.
Liede kertasi menneet tapahtumat ja lupasi myös jatkoa taistelulle.
– Asiassa on niin paljon epäselvyyksiä, että lakkauttamispäätöksestä valittamatta jättäminen kaiken kokemamme jälkeen olisi ehdoitta antautumista vääryyden edessä.
Itsenäisyyden käsite sopii Särkisaloon kuin nenä päähän.
– Kansallisen itsenäisyyden taustalla on tavallisesti pitkä historiansa.
– Tietylle joukolle ihmisiä on aikojen kuluessa kehittynyt yhteenkuuluvuuden tunne. Se muodostuu historiasta, yhteisistä sukujuurista, maantieteellisestä sijainnista ja kielitaustasta, luetteli Liede.
Sama pätee Särkisaloon, missä meri on muovannut niin maisemaa, ihmisten elämää kuin myös saanut ihmiset toimimaan yhdessä.
– Totuttiin hoitamaan omia asioita.
Ihminen tarvitsee toista ihmistä
Perniön juhlassa puolestaan muistutettiin, että ihminen tarvitsee toista ihmistä todella lähelleen, ei vain facebookin tai sähköpostin välityksellä.
Tätä mieltä on juhlapuheen pitänyt Kirsti Leikkonen.
Perheen käsite on muuttunut tyystin sadan vuoden takaisesta, samoin kodin ja isänmaan. Suomalaisen työpaikka voi olla missä vaan maailmassa. Yhteydenpito on todella helppoa nykytekniikan avulla, mutta se ei yksin riitä. Tutkimusten mukaan ihminen reagoi herkimmin juuri toisen ihmisen ääneen.
– Elämäntyyli on kiihtynyt, mutta meillä on edelleen luolamiehen aivot, Leikkonen muistutti.
Leikkonen nauratti saaneensa kipinän puheeseen valon puutteesta eli sähkökatkoksesta.
Siitä ei ole sittenkään kovin kauaa, kun Suomessa suurin osa ihmisistä eli ilman sähköä.
Se saattaa kuulostaa karulta ja metsäläiseltä, mutta ei ole.
– Tiettömien taipaleidenkin takana oli ihmisillä yksi etu. He osasivat lukea, muistutti pitkän linjan kirjastonhoitaja Leikkonen.
Perniön itsenäisyysjuhlassa pistettiin jakoon myös kaikkiaan 43. Perniö-mitali, ensimmäinen kotiseutuyhdistyksen myöntämä.
Sen sai teijolainen arkkitehti Hannu Paunila.
Paunila on viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana tehnyt kirkkoyhdistyksen puheenjohtajana työtunteja säästelemättä töitä kirkon hyväksi.
