Ruokakaupassa käynti on arkisista arkisin juttu. Auto parkkiin, ostoskärry tai kori käteen ja vaeltelemaan läpi tuotteiden valtavaa valikoimaa. Tutusta kaupasta asiakas osaa hakea kaipaamansa tavarat kuin automaattiohjauksella. Tuossa ovat kasvikset, vähän kauempana leivät ja kulman takana maitotuotteet.
Harva kuitenkaan uhraa ajatuksia sille, miten kaikki ruokatavarat ovat hyllyihinsä päätyneet. Jos on asiakkaan reitti ruokakaupassa automatisoitu, sitä on suureksi osaksi myös ruoan hankkiminen elintarvikeliikkeeseen.
– Kassoilta välittyy automaattijärjestelmään tieto ostetuista tavaroista. Se on hankintojen pohjana, selvittää S-Market Perniön marketpäällikkö Anssi Lahti.
Järjestelmä yrittää arvioida mahdollisimman hyvin sen, että tuote ei pääse loppumaan kesken, mutta ei jää myöskään hyllyihin vanhenemaan päätyen lopulta hävikkiin. Aina ei järjestelmään voi kuitenkaan täysin luottaa.
– Esimerkiksi juhannuksesta tiedämme jo edellisiltä vuosilta, että ruokaa ostetaan enemmän kuin tavallisesti. Täällä on paljon kesäasuntoja ja juhannus on ruuhkapiikki. Siihen pitää erikseen varautua, tietää Lahti.
Ennen mennyttä juhannusta työntekijöitä piti kutsua poikkeuksellisesti jo aamuyöstä purkamaan saapunutta kuormaa. Tavallisesti kuljettajat jättävät elintarvikkeet omatoimisesti liikkeen varastotiloihin.
Haastattelupäivänä neljä työntekijää oli saapunut S-Marketiin aamukuudeksi. Kristina Treier poistaa salaattihyllystä sellaisia tuotteita, jotka eivät laadultaan ole enää riittävän hyviä. Jonna Lehto puolestaan osoittaa hyllyissä kiinni olevia tuotteiden viivakoodeja jollain laitteella. Joku hieno nimi sillä on, mutta en yritä sitä tähän kirjoittaa.
– Olkoon vaikka tilauskapula, naurahtavat Jonna Lehto ja Anssi Lahti.
Lue koko juttu torstaina ilmestyvästä lehdestä!
