
Perniön yhtenäiskoulun uusi apulaisrehtori Arto Korpinen aloitti oman kouluvuotensa elokuun ensimmäisenä päivänä.
Salon koululaisilla päättyy kesäloma torstaina ja paluu arkeen odottaa.
Lukuvuoden ensimmäinen päivä voi luonnollisesti jännittää koululaisia, mutta jännitystä on henkilökunnankin puolella. Tämän myöntää ainakin Perniön yhtenäiskoulun alakoulun uusi apulaisrehtori Arto Korpinen, jonka ensimmäinen työpäivä uudessa koulussa koitti elokuun alussa.
Apulaisrehtorina Korpinen vastaa yhtenäiskoulun alakoulun toiminnasta, rehtori Juha Vuoristo taas yläkoulusta.
–Minua jännittää ihan varmasti yhtä paljon ensimmäinen koulupäivä, kuin niitä ekaluokkalaisia.
Osittain Korpinen on koululaisten kanssa samassa tilanteessa tänä vuonna, sillä uuden lukuvuoden valmistelujen osalta hän voi pitkälti kävellä katettuun pöytään. Jos nyt ei ihan täysin katettuun niin, ainakin viime silausta vaille valmiiseen.
–Aihio on olemassa, jota minä lähden hiomaan, Korpinen kuvailee omaa osuuttaan.
Ensimmäiset työpäivät Korpisella ovat menneet muun muassa lukujärjestyksiin ja koulukyytien uuteen varausjärjestelmään tutustuessa. Myös yksi koulunkäynninohjaaja piti alkuviikosta vielä rekrytoida.
Rehtorin työhön kuuluukin ennen kaikkea varmistaa, että kaikki resurssit ovat ajan tasalla, kun koulut taas elokuussa alkavat.
–Oppilas on kaiken keskiössä. Meillä pitää olla selvillä, miten oppilaat tulevat kouluun, jos heille kuuluvat koulukyydit, kouluruokailut pitää olla kunnossa ensimmäisestä päivästä lähtien ja samoin iltapäiväkerhot, Korpinen luettelee.
Myös esimerkiksi opettajilla tulee olla tiedossa, minkä verran heillä on tulossa oppilaita ja lukujärjestysten tulee olla mietittynä.
Tie uuden lukuvuoden valmisteluun on pitkä. Loppukesästä alkavaan lukuvuoteen valmistautuminen alkaa Korpisen mukaan yleensä tammikuun lopulla.
–Joskus jopa joku koulussakin työskentelevä yllättyy siitä, kuinka aikaisin seuraavan lukuvuoden pohtiminen jo aloitetaan.
Kouluarki koostuu monesta pienestä palasta, joita ei välttämättä huomaa, kun arki sujuu.
–Jos se ei toimi, sen huomaa välittömästi. Esimerkiksi koulukyydeissä 99 prosentin onnistuminen ei riitä. Yksikään oppilas ei saa jäädä, Korpinen toteaa.
Koko juttu 7.8. painetussa ja digilehdessä!







