PiiRoska sai ansaitun kultamitalin

Perniön SPR:n  PiiRoskalle (Ritva Piiroinen) on myönnetty SPR:n yleiskokouksessa kultamitali. Kultamitali on korkein ansiomerkki, mitä Suomen Punainen Risti vapaaehtoisilleen myöntää.
Perniön SPR:n vapaaehtoisena PiiRoska on ollut lähes 50 vuotta, mutta työt ensiapuryhmän kanssa alkoi jo vuonna 1954 Helsingissä.
Kultainen kunniamerkki vaatii saajaltaan aktiivista osallistumista järjestön toimintaan. PiiRoska esimerkiksi ollut mukana nuoriso-osaston perustamisessa vuonna 1980 ja ystävätoiminnan kehittämisessä vuonna 1978.
Ystävätoiminta voi edelleen hyvin, mutta nuoriso-osaston suosio on hiipunut. Yksi syy siihen on se, ettei nuoriso-osastolla ole tällä hetkellä ohjaajaa. Uusi ohjaaja on haussa, mutta monella nuorella on usein väärä motivaatio.
–Meiltä saatetaan kysyä ensimmäisenä, että paljonko työstä saa palkkiota. Me emme maksa vapaaehtoisillemme rahaa, PiiRoska korostaa.
Nuoria ja lapsia pitäisi saada aktiivisemmin toimintaan mukaan.
–Haluaisin tehdä koulun kanssa yhteistyötä, että lapset kävisivät edes yhden tunnin ajan kuukaudessa pitämässä muuta seuraa vanhuksille.
–Ystävätoiminnan vapaaehtoiset ovat ystäviä. Me emme käy kaupassa tai siivoa, vaan pidämme seuraa, PiiRoska täsmentää.
Yksinäisyys ei vaivaa vain vanhuksia. Vapaaehtoisten toiveena olisi saada nuoria mukaan pitämään seuraa vanhusten lisäksi toisille nuorille. Toisen ihmisen seura saattaa auttaa ihmistä unohtamaan omat rajansa.
PiiRoska ja muut vapaaehtoiset ovat tehneet yhteistyötä seurakunnan kanssa ja vieneet koululaisia laulamaan vanhuksille. Erityisesti alakoululaiset ovat tärkeitä vanhemmalle väestölle.
SPR:n henkisen tuen ryhmä ja valmiusryhmä auttavat, kun hätä on suuri. Vapaaehtoiset ovat mukana tilanteissa, joissa poliisi vie suruviestiä omaisille tai alueella on jokin suurempi onnettomuus. Helpoiten valmiusryhmän tukea saa soittamalla hätänumeroon.
–Vaikka minulla on huonot jalat, olen ryhmässä silti mukana. Ei henkisessä tuessa jalkoja tarvita, PiiRoska toteaa.
Avun antamisesta on iloa myös vapaaehtoiselle. Joskus se antaa apua myös avunantajalle.
–Jos en olisi lähtenyt taas toimintaan mukaan, kun oma poikani kuoli, olisin niillä sijoillani edelleen.