Lef o ljus, lef!Ånnu i våra bygder, odla åkta.Dygder, lef o ljus!
Runo suomennettuna kuuluu näin:
Elä, oi valo, elä!Viivy vielä kylillämme, kylvä hyveet ihmisille.Elä, oi valo, elä!
Tekstissä voi nähdä rukouksenkin piirteitä, jos niin haluaa. Säkeet on kirjoittanut Teijon ruukinpatruuna Robert Bremer vuonna 1822. Tekstin sävystä huolimatta Bremer ei ehkä ollut varsinaisesti uskonnollinen ihminen, mutta sitä vastoin perillä eri uskonnoista.
–Hän tunsi esimerkiksi juutalaisen kulttuurin syvästi. Toisaalta, jos jossain hänen aikanaan kontakteja siihen oli, niin nimenomaan ruukinkylissä, pohtii Katariina Lillqvist.
Teijolle asettunut elokuvaohjaaja on paneutunut persoonallisen patruunan elämään pintaa syvemmältä; Bremer oli Teijon ja myöhemmin myös Kirjakkalan ruukin johtaja, jonka tarinasta ovat jääneet elämään muun muassa kertomus patruunan ennustamasta vedenpaisumuksesta ja se, että hän rakennutti kirkon kiitokseksi siitä, että paisumusta ei tullutkaan.Lillqvist on koonnut Teijon kulttuurimeijeriin näyttelyn ”Bremerin alkemia”. Siinä saa lisävaloa se, millainen mies vuonna 1777 syntynyt ja vuonna 1844 menehtynyt Bremer oli. Innostus alkemiaan oli yksi Bremerin elämää leimanneista asioista; aiheeseen hän törmäsi todennäköisesti Uppsalassa luonnontieteitä opiskellessaan. Bremer oli myös orientalisti: Tukholman Drottningholmiin rakennettu kiinalainen palatsi sai aikaan enemmänkin innostusta itämaista tyyliä kohtaan. Bremerkin sisusti itselleen Teijon kartanoon kiinalaisen huoneen.
–Ehkä hän oli ensimmäinen, joka joi Teijolla teetä pienessä Kiina-kamarissaan, Katariina Lillqvist myhäilee.
Näyttely avataan 22.6. klo 18. Päivällä klo 14 ja 16 elokuvaesityksiä kartanon sivurakennuksessa.
Koko juttu 20.6. lehdessä.
