Kunnallisten vesijohtoverkkojen lisäksi osuuskuntien verkostot ikääntyvät ja rapisevat.
– Verkostot alkavat olla 20-30-vuotiaita ja saneeraustarvetta tulee, sanoo koulutusvastaava Viivi Virta Suomen Vesikoulutuksesta.
– Kuntapuolella on korjausvelkaa ja osuuskunnat tulevat perässä.
Osuuskunnissa ei Virran mukaan kuitenkaan aina ole varauduttu investointeihin.
Osuuskuntia velvoittava vesihuoltolaki on uudistumassa ja sen yksi osa on perilläolovelvollisuus.
Virta toteaa, että perilläolovelvoite on samalla tulosvelvoite.
– Pitäisi maksuilla kerätä sitä vararahastoa, jolla korjaukset hoidetaan.
Viivi Virran mukaan kurssitukselle ja koulutukselle on hänen mukaansa jatkuva tarve. Tarkoituksena ei ole moittia, mutta osuuskunnat ovat Virran mukaan usein epätietoisia velvoitteistaan. Esimerkiksi veden saastuessa vastuun kantaa vesiosuuskunnan hallitus. Terveydenhuoltolaki velvoittaa osuuskuntia tekemään muun muassa valvontatutkimusohjelman.
Perniöläisillä osuuskunnilla asiat ovat keskimäärin hyvin.
Perniössä toimivalla Kosken vesiosuuskunnalla asiat ovat hyvin.
Puheenjohtaja Risto Kitula kertoo, että mahdollisiin remontteihinkin on varauduttu.
– Rahaa on pantu sivuun sen verran, että voidaan tehdä korjauksiakin.
Koskella verkko on iso: jäseniä on noin 250 ja verkolla mittaa 80 kilometriä.
– Vesityökortteja meillä on neljä kappaletta ja vielä kaksi vesilaitoksen hoitajan korttia, Kitula summaa.
Valvontatutkimusohjelma on tekeillä.
Mutaisten-Kirjakkalan osuuskunnan puheenjohtaja Jarkko Salmivaara kertoo, että orjauksiin on jonkin verran rahaa sivussa.
– Tietysti riippuu siitä mitä remppaa joudutaan tekemään.
Vesityökortteja on viisi.
–Kouluttaja kävi paikan päällä ja viisi ihmistä sen suoritti. Sitä ennen ei ollut voimassa vähän aikaa kuin yksi kortti itselläni, Salmivaara kertaa.
